Ruandan kansanmurhan leskien oikeudet eivät toteudu
Köyhyys, hiv ja puutteelliset maanomistusoikeudet tekevät leskistä yhteisöjensä syrjimiä.
Useat Ruandan kansanmurhasta selvinneet lesket elävät yhteisönsä syrjiminä ilman heille kuuluvia oikeuksia, kirjoittaa YK:n tasa-arvojärjestö UN Women. Järjestö tukee hankkeellaan kansanmurhasta selvinneitä naisia omaisuus- ja perimisoikeuksissa.
Ruandan vuoden 1994 kansanmurha jätti jälkeensä 400 000 apua tarvitsevaa leskeä, joista useimmat menettivät paitsi aviomiehensä myös omaisuutensa.
Useimmat heistä elävät köyhyydessä, vailla pääsyä riittäviin palveluihin ja ilman maanomistusoikeuksia, vaikka vuonna 1999 säädetyn lain mukaan lesket voivat periä miehensä nimissä ollutta maata ja omaisuutta.
Erityisen vaikea tilanne on kansanmurhan aikaisissa raiskauksissa hiv-positiivisilta raiskaajilta tartunnan saaneilla leskillä. Tutkimuksen mukaan hiv-positiiviset naiset elävät Ruandassa huomattavasti useammin äärimmäisessä köyhyydessä kuin hiv-positiiviset miehet.
UN Womenin tukema hanke kouluttaa lainopillisia neuvojia, jotka tukevat hiv-positiivisia leskiä ja kansanmurhasta selvinneitä naisia omaisuus-, perimis- ja maanomistusoikeusasioissa. Neuvojat tarjoavat myös oikeusapua korvauksia vaativille sodan uhreille.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia