Ulkoministeriö aikoo arvioida Patrian asevientiluvan
Saudi-Arabiaan päätyvien kranaatinheitinjärjestelmien mahdollinen vienti ratkaistaan EU:n yhteisen kannan mukaan.
Suomen ulkoministeriö aikoo arvioida kokonaisvaltaisesti valtion omistaman Patrian mahdollisen asevientilupahakemuksen, kirjoittaa SaferGlobe Finland verkkosivuillaan.
Patrian ja Yhdysvaltojen välille sovitun asekaupan kranaatinheitinjärjestelmien lopullisena määränpäänä on SaferGlobe Finlandin tutkimusten mukaan Saudi-Arabia.
Vientilupapäätöksen perusteena aiotaan pitää EU:n puolustustarvikkeiden vientiä koskevaa yhteistä kantaa.
"Kyseisessä tapauksessa on tärkeää tarkastella myös ihmisoikeustilannetta. EU:n puolustustarvikkeiden vientiä koskevan yhteisen kannan mukaisesti asevientilisenssejä ei tule myöntää maihin, joissa aseita saatetaan käyttää sisäisiin sortotoimiin", vastaavat ulkoministeri Erkki Tuomioja, kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautala ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb SaferGlobe Finlandin ja Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU:n kysymykseen siitä, olisivatko he valmiita myöntämään Patrian kranaatinheitinjärjestelmäkaupalle vientiluvan Saudi-Arabiaan.
Tarkemmin Suomen asevientipolitiikan peruspiirteet on kolmen ministerin mukaan määritelty hallitusohjelmassa. SaferGlobe Finlandin asevientitutkija Jarmo Pykälä toteaa kuitenkin, että Suomen hallitusohjelmassa ei ole varsinaisesti määritelty aseviennille mitään poliittisia arvoja tai tavoitteita.
"Siinä todetaan vain kahdella lyhyellä lauseella Suomen työskentelevän YK:n kansainvälisen asekauppasopimuksen puolesta ja korostavan EU:n aseviennin yhteistä kantaa. Kaikki EU-maat vetoavat muiden maiden linjaan eli käytäntöön ja käyttävät sitä perusteluna omalle aseviennilleen."
Pykälän mielestä EU:n yhteinen kanta ei tarjoa poliittista linjaa tai selkeitä ohjeita siitä, milloin ihmisoikeustilanne on niin heikko, että asevienti pitäisi sen perusteella kieltää.
"Vasta jos joku jäsenmaa soveltaa ihmisoikeuskriteeriä ja kieltää aseviennin joutuvat myös muut ottamaan sen huomioon. Suomi ja muut jäsenmaat vetoavat yhteiseen kantaan ikään kuin ne eivät voisi mitenkään vaikuttaa itse tekemäänsä sopimukseen", jatkaa Pykälä.
Järjestöt huolissaan Suomen asekaupasta
Norjassa, Ruotsissa, Sveitsissä, Iso-Britanniassa ja Alankomaissa kansalaisjärjestöt ovat kampanjoineet asekaupan kieltämiseksi diktatuureihin, erityisesti Saudi-Arabiaan. Helsinkiin aiemmin kesällä kokoontuneet eurooppalaiset asevientiin keskittyneet rauhanjärjestöt olivat huolissaan myös Suomen asekaupasta diktatuurien kanssa.
Esimerkiksi norjalaisen Norges Fredsråd -rauhanjärjestön edustajan Alexander Harangin mukaan on ongelmallista, että diktatuureihin viedään aseita ja muita puolustustarvikkeita, joita diktaattorit voivat käyttää omia kansalaisiaan vastaan.
"Tällaisen toiminnan mahdollistamisen ei tulisi kuulua Suomen tyyppisen oikeusvaltion toimintaperiaatteisiin", totesi Harang.
SaferGlobe Finlandin Pykälä pitää Patrian tapauksessa ongelmallisena sitä, että valtion omistaman yrityksen asekaupalle asetetaan poliittisia linjoja vasta vientilupahakemuksen yhteydessä:
"Patria solmi kyseisen asekaupan syksyllä 2010. Se aloitti kaupan valmistelut jo vuonna 2008. Ensin se solmii kaupan vieraan hallituksen kanssa, joka aikoo vielä myydä ne kolmanteen maahan. Siitä ollaan kiinnostuneita vasta siinä vaiheessa, kun se hakee kaupalle vientilupaa."
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia