Koko arabimaailmaa vavisuttanut arabikevät on kääntynyt arabikesäksi ja kuohunta jatkuu monessa maassa. Hosni Mubarakin kaataneen kansannousun jälkeen Egyptissä vallitsee sekava tilanne.

Armeija on hallinnut maata sotilasneuvoston kautta Mubarakin helmikuisen eron jälkeen. Väliaikainen sotilashallinto on ilmoittanut olevansa sitoutunut demokratiaan ja maassa onkin muun muassa rajattu presidentin valtakausien pituutta ja helpotettu ehdokkaaksi asettumista.

Presidentinvaalit on suunniteltu pidettäväksi marraskuuhun mennessä ja parlamenttivaalit on määrä pitää syyskuussa.

Muutokset eivät vielä riitä

Monet egyptiläiset kuitenkin kokevat uudistukset ja lupaukset riittämättömiksi. Toukokuussa sadattuhannet egyptiläiset osoittivat mieltään Kairossa ja Alexandriassa aikomuksenaan käynnistää ”toinen vallankumous” ja murtaa maan pitkäaikainen valtarakenne.

Protestoijien mukaan maa on edelleen sotilasdiktatuuri ja käskyt tulevat sotilasneuvoston kautta. Myös monet vanhan hallinnon keskeiset hahmot säilyttivät paikkansa Mubarakin eron jälkeen.

Osa ihmisistä puhuu sotilasvallankaappauksesta. Heidän mukaansa Mubarak ja hänen lähipiirinsä uhrattiin, jotta vanha eliitti voisi jatkaa vallassa sotilasjuntan turvin.

Mielenosoituksia on pyritty hillitsemään paikoin kovin keinoin. The Independentin mukaan sotilastuomioistuimet ovat tuominneet monet demokratiaa vaatineet protestoijat viideksi vuodeksi vankilaan 30 minuutin pikaoikeudenkäynneissä.

Heinäkuussa Tahririn aukio Kairossa täyttyi jälleen muutosten hitauteen pettyneistä mielenosoittajista ja saman kuun lopulla mielenosoitukset muuttuivat väkivaltaisiksi, kun sotilasneuvoston kannattajat ja vastustajat ottivat yhteen ja kymmeniä ihmisiä loukkaantui.

Elokuun alussa sotilaspoliisi karkotti jäljelle jääneet protestoijat aukiolta.

Maassa on kuitenkin havaittavissa muutoksen merkkejä. Osa vangituista mielenosoittajista on vapautettu, Mubarakin oikeudenkäynti on aloitettu, tämän pojat on asetettu syytteeseen ja entisiä ministerejä on vangittu.

Ulkoministeri Mohammaed El-Orabi erosi vastauksena heinäkuun protesteihin ja pääministeri Essam Sharaf ilmoitti uuden hallituksen muodostamisesta. Sotilasneuvosto onkin varsin herkkä yleisen mielipiteen suhteen ja myönnytykset on nähty yrityksenä hillitä kasvavaa protestimielialaa.

Armeijasta ei vieläkään saa kirjoittaa

Vanha valta ja muutosvoimat ovat vastakkain myös maan mediakentällä. Televisio on egyptiläisten tärkein tiedonlähde ja tuoreen kyselyn mukaan 84 prosenttia vastaajista käytti tv:tä pääasiallisena tietolähteenään kansannousun aikaan.

Mubarakin valtakaudella valtiollinen tv-kanava toimi hallitsijan äänitorvena ja yksityisten asemien luvat jaettiin varakkaille liikemiehille, joilla oli enemmän tai vähemmän läheiset suhteet maan hallintoon.

Vaikka Mubarakin hallinto on kaatunut ja sotilashallinnon julistama väliaikainen perustuslaki takaa mielipiteen sekä lehdistönvapauden, on Egyptistä raportoitu toimittajiin kohdistuneita pahoinpitelyjä ja pidätyksiä.

Armeija on pitkään ollut tabu maan lehdistössä. Gamal Abdel Nasserin aikana säädetyt lait kieltävät paikallisia toimittajia kirjoittamasta armeijasta mitään ilman armeijan lupaa.

Kansannousun aikaan tätä säädöstä oli mahdotonta valvoa, kun sotilaat olivat kaduilla ja armeijan roolista käytiin debattia, mutta maata hallitsemaan noussut sotilasneuvosto lähetti maaliskuussa eri lehtien toimitukseen vaatimuksen kirjoituskiellon jatkumisesta.

Journalistien oikeuksia ja lehdistönvapautta puolustava Committee to Protect Journalists on kuvaillut tapausta ”pahimmaksi yksittäiseksi takaiskuksi lehdistönvapaudelle Egyptissä sitten Mubarakin kaatumisen.”

The Nation-lehden mukaan lukuisia toimittajia on tuotu kuulusteluihin ja tuomittu vankeuteen näiden raportoitua armeijan toimista. Kovimman rangaistuksen sai Maikel Nabil Sanad, joka tuomittiin "armeijan loukkaamisesta" kolmen vuoden vankeuteen tämän kritisoitua blogissaan armeijan päätöksenteon läpinäkymättömyyttä.

Toimittajat demokratian puolesta

Osa Egyptin nuorisosta pyrkii laajentamaan vallankumouksen myös mediaan ja on luonut uusia itsenäisiä toimijoita alalle.

El Gornal niminen julkaisu, joka tarkoituksella rikkoo armeijaa koskevaa kirjoituskieltoa, on julkaissut jo kaksi numeroa.

Itsenäinen mediakeskus Mosireen, suomeksi "me vaadimme", kannustaa kansalaisjournalismiin ja tarjoaa muun muassa mediakursseja, vuokrakameroita ja tiloja editointiin.

Maahan on perustettu uusi itsenäinen journalistiliitto Egyptian Journalists' Independent Syndicate, joka ajaa journalistien oikeuksia.

Egyptissä on myös esitetty uudistuksia mediaa koskeviin lakeihin ja säädöksiin.  Ihmisoikeusjärjestö Egyptian Initiative for Personal Rightsin johtaja Hossam Bahgat onkin todennut, että vain aidosti itsenäinen media voi taata demokraattisen yhteiskunnan rakentamisen.