Jäädytettyjä kehitysrahoja vaikea nostaa

Hallitusohjelman tavoitteena on saavuttaa kehitysrahoituksessa 0,7 prosentin määrärahataso bruttokansantulosta, mutta valtionvarainministeriön antama talousarvioesitys ei kuitenkaan lupaa tavoitteen kannalta hyvää, sanoo Esa Salminen.

Sen mukaan ensin jäätyy kehitysyhteistyön osuus bruttokansantulosta: vuodelle 2012 taso halutaan pitää vuoden 2011 mukaisesti 0,56 prosentissa. Se tarkoittaa noin 50 miljoonan euron kasvua rahoissa.

Sen jälkeen jäätyvät eurotkin: vuosille 2013 ja 2014 hallitus aikoo jäädyttää rahoituksen vuoden 2012 tasolle. Aikomus käytännössä laskee myös euromääräistä kehitysrahoitusta, kun inflaatio syö rahan arvoa.

Ja jos bruttokansantulo ei käänny laskuun, jäätyneillä määrärahoilla etäisyys 0,7 prosentin tavoitteeseen laajenee tulevina vuosina.

Historian valossa tätä kehitystä on vaikea kääntää jatkossa: vuoden 1990 kehitysrahoituksen taso saavutettiin inflaatiokorjatussa rahassa vasta vuonna 2009, melkein 20 vuotta silloista lamaa seuranneiden leikkausten jälkeen. Kehitysrahoihin on vaikea neuvotella paljon korotuksia kerralla, ja inflaation syödessä rahan arvoa on leikkauksia yhä vaikeampi kuroa kiinni.

Hallitusohjelman oljenkortena toimivat päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot, joita pitäisi tulla vuodesta 2013 eteenpäin. Ne on tarkoitus ohjata hallituskauden puolivälissä ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön, jotta rahoituksen osuus bruttokansantuotteesta saataisiin nousemaan.

Kukaan ei kuitenkaan tiedä paljon huutokaupasta lopulta saadaan rahaa ja ohjataanko ne kaikki lopulta kehitykseen ja ilmastoon vai ei.