Reilun kaupan järjestelmä on parantanut pienviljelijöiden tuloja ja ammattitaitoa, sanoo nicaragualaisen tuottajaosuuskunnan toiminnanjohtaja Pedro Rojas. Samaan päätyy riippumaton selvitys.

Tällä viikolla Suomessa Reilun kaupan viikolla vieraileva Rojas johtaa Nicaraguan keskiosissa Boacon alueella toimivaa Tierra Nueva -osuuskuntaa. Se on osuuskuntien yhteenliittymä, johon kuuluu 604 pientuottajaa. Valtaosa tuottaa kahvia, josta 71 prosenttia myydään Reilun kaupan kahvina.

Tierra Nueva on ollut mukana Reilun kaupan järjestelmässä 11 vuotta. Rojasin mukaan järjestelmää tarvitaan alueella muun muassa takuuhinnan vuoksi.

"Tuottajat tietävät, että heillä on mahdollisuus toimia, vaikka hinnat romahtaisivatkin", Rojas kertoo.

Reilun kaupan järjestelmässä tuottajille maksetaan vähimmäishintaa, joka ei riipu maailmanmarkkinahintojen heilahtelusta.

Rojasin mukaan Reilusta kaupasta on ollut Boacossa hyötyä. Kauppasuhteet ovat pitkäaikaisia ja etukäteismaksut auttavat rahoittamaan tuotteiden viljelyä ja vientiä. Järjestelmä on vaikuttanut ihmisten hyvinvointiin.

"Elämänlaatu on parantunut. Korkeammat hinnat ovat kasvattaneet perheiden tuloja, ja omalla työllä toimeen tuleminen on kohentanut viljelijöiden omanarvontuntoa."

Reilun kaupan järjestelmän takaamalla Reilun kaupan lisällä Boacossa on rahoitettu maaseudun teiden kohennusta, hankittu koulutarvikkeita, avattu maanviljelyskouluja sekä rahoitettu kulttuuri- ja urheilutoimintaa.

Ammattitaitoa ja demokratiaa

Suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuus on toteuttanut elinkeinojen parantamiseen tähtäävää kehitysyhteistyötä Tierra Nuevan kanssa yli kymmenen vuotta. Järjestö teetti tänä vuonna selvityksen, jossa tarkastellaan hankkeiden ja Reilun kaupan järjestelmän hyötyjä alueella vuodesta 2005 alkaen.

Toinen selvityksen tekijöistä, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen on samaa mieltä Rojasin kanssa – Reilusta kaupasta on ollut selkeää hyötyä Tierra Nuevan viljelijöille.

"Ehkä näinä aikoina kaikkein keskeisin hyöty kaupallisesti on siinä, että Reilu kauppa on avannut viljelijöille pääsyn laatukahvin erikoismarkkinoille. Osuuskunta on viime vuosina ammattimaistunut. Viljelijät ovat tulleet tietoisiksi markkinatoimijoiksi, jotka haistavat, että on olemassa eettisen kuluttamisen markkinoita", Reilun kaupan viikon avajaistilaisuudessa maanantaina puhunut Teivainen kuvailee.

Hän pitää tärkeänä myös sitä, että Reilun kaupan järjestelmään pääsy edellyttää tuottajien toimivan läpinäkyvästi ja demokraattisesti. Esimerkiksi Tierra Nuevan toiminnan periaatteista päättää demokraattinen yleiskokous.

Hän myös kiittelee Reilun kaupan kansainvälisen kattojärjestön muutaman viikon takaista päätöstä, jonka mukaan järjestön päätöselinten edustajista puolet on tästä lähtien kehitysmaista. Aiemmin 24 edustajasta vain kolme edusti tuottajia.

Teivaisen mukaan länsimaiset demokratiahankkeet ovat usein tekopyhiä.

"Me täältä pohjoisesta kannustamme etelän toimijoita demokratiaan, mutta samaan aikaan etelän ja pohjoisen väliset suhteet on järjestetty äärimmäisen epädemokraattisesti. Reilun kaupan järjestelmä on pystynyt ainakin tältä osin poistamaan tekopyhän ulottuvuuden demokratian edistämisestä", hän sanoo.

Vääristääkö reilu kauppa kilpailua?

Reilun kaupan järjestelmää on kritisoitu esimerkiksi siitä, että se suosii tiettyjä tuottajia takuuhinnoin. Näin se kriitikkojen mukaan sotii vapaan markkinatalouden toimintaa vastaan ja voi jopa vääristää maailmankaupan hintoja.

Teivaisen mukaan taustaoletus on kuitenkin väärä – Reilun kaupan järjestelmä ei voi vääristää vapaata kilpailutaloutta, koska emme elä sellaisessa. Hän huomauttaa, että esimerkiksi isojen ketjujen hintamäärittely ei noudata taloustieteen oppikirjojen määrittelemiä kysynnän ja tarjonnan lakeja.

"Kapitalistista markkinakilpailua vääristävät elementit tulevat ihan muualta kuin Reilun kaupan mekanismeista", Teivainen toteaa.

Toisinaan ajatellaan myös, että Reilun kaupan tuottajat rikastuvat muiden tuottajien kustannuksella, jolloin syntyy uusi eliitti.

Teivaisen mukaan ainakaan Boacossa se ei pitänyt paikkaansa.

"Ei siellä mitään uutta riistäjäryhmää ole synnytetty. On kuitenkin totta, että Reilun kaupan järjestelmässä ei ehkä riittävästi ole löydetty ratkaisuja esimerkiksi kausityöntekijöiden aseman parantamiseen. Reilu kauppa ei pysty kaikkia maailman ongelmia ratkaisemaan", hän toteaa.