Vastoin väitteitään, geenimanipulointi on lisännyt torjunta-aineiden käyttöä ja on edistänyt supertuholaisten syntymistä, samalla kun kasvien sadot ovat pysyneet samana, sanotaan 20 kansalaisjärjestön yhdessä tuottamassa GMO-raporttissa.

Esimerkiksi Intiassa geenimanipuloidun Bollgard-puuvillan piti torjua erittämällään aineella kasveja tuhoavia toukkia. Toukat ovat kuitenkin kehittäneet aineelle vastustuskyvyn ja kasviin on täytynyt jo lisätä uusia geenejä, raportissa kerrotaan.

Näiden niin sanottujen geenimanipuloitujen kasvien aineille vastustuskykyisten supertuholaisten lisäksi tekijät sanovat geenimanipuloinnin edistävän superrikkaruohojen kehittymistä. Joidenkin torjunta-aineille vastustuskykyisten viljelyskasvien riski on, että ne siirtävät vastustuskyvyn rikkaruohoihin.

Pääasiallinen puolustus geenimanipuloinnille on ollut, että se vähentää kemikaalien käyttöä. Raportin mukaan tuholaismyrkkyjen ja muiden torjunta-aineiden käyttö on kuitenkin vain lisääntynyt. 

Osasyynä pidetään sitä, että joidenkin tuholaisten, joihin geenimanipuloitujen kasvien suojausta ei ole kohdistettu, määrä on noussut hurjasti. Geenimanipuloidun puuvillan käyttöönoton jälkeen esimerkiksi Kiinassa aiemmin vähän esiintyneiden tuholaisten määrä on 12-kertaistunut, kertoo International Journal of Biotechnology -lehdessä julkaistu tutkimus.

Navdanaya-järjestön Intian Vidarbdhassa tekemän tutkimuksen mukaan tuholaismyrkkyjen käyttö on jopa 13-kertaistunut GM-puuvillan myötä.

Sadon paraneminenkaan ei aina tunnu olevan totta. Selvityksessä käydään läpi useita tutkimuksia, joiden mukaan geenimanipuloidut kasvit eivät tuota lupaamiaan määriä satoja ja jotkin ovat jopa perinteisiä viljelyskasveja heikompia.

Raportti varoittaa myös GM-ruoan mahdollisista terveysvaikutuksista. Esimerkiksi itsenäisen geenitekniikkatutkimuksen keskus CRIIGEN, sekä Caenin ja Rouenin yliopistot saivat Euroopan neuvoston päätöksen myötä tutkia GM-jätti Monsanton rotilla tehtyjen ruokintatutkimusten tuloksia. 

Tutkijoiden mukaan kolmea hyväksyttyä viljalajia syöneet hiiret kärsivät sisäelinvahinkoja.

The Guardian -lehden mukaan Monsanto kieltää raportin syytökset, vedoten siihen, että vaikka GM-ruokaa syödään laajalti yhtään siihen liittyvää sairautta ei yhtiön mukaan ole todistettu ilmenneen.

Raportti ilmaisee huolensa myös alan monopolisoitumisesta ja patenttien kautta syntyvistä siemenmonopoleista. Esimeriksi Intiassa Monsanto hallitsee 95 prosenttia puuvillansiementen markkinoista.