Maailmanpankki lisää avoimuutta avaamalla tietokantansa kaikille

Talouskriisi pakottaa avunantajamaat perustelemaan kansalaisilleen entistä tarkemmin verovarojen käyttöä kehitysyhteistyöhön. Siksi tietoa kannattaa jakaa veronmaksajien kanssa, sanoo Maailmanpankin varapääjohtaja Axel van Trotsenburg global.finland.fin artikkelissa.

Van Trotsenburg puhui viime viikolla Suomessa ulkoministeriön järjestämässä yleisötilaisuudessa Maailmanpankin ja OECD:n avoimista tietokannoista.

Maailmanpankin ja OECD:n vastaus veronmaksajien tiedonintressiin on ollut kehitysyhteistyövarojen käyttöä kokoavien tietokantojen avaaminen kaikille.

Maailmanpankin tietokannoista käyttäjälle avautuu tilastotietoa muun muassa taloudesta, koulutuksesta, köyhyydestä, terveydestä tai ympäristöstä. Tilastolukuja voi tarkastella joko yksittäisen maan, maaryhmän tai kaikkien maailman maiden osalta.

Tilastolukujen lisäksi käyttäjä voi ottaa selvää Maailmanpankin omista projekteista: missä niitä toteutetaan ja minkälaista muutosta niillä tavoitellaan. Jatkossa tavoitteena on yhdistää myös muiden toimijoiden tiedot Maailmanpankin tietokantaan. Lisäksi pankki aikoo avata kaikille avoimen raportointikanavan projektien etenemisestä ja niiden tuloksista.

OECD:n AidFlows-palvelu keskittyy nimensä mukaan kuvaamaan avustusrahojen käyttöä. Se antaa vastauksia esimerkiksi siihen, mistä maista Etiopia saa kehitysapua tai kuinka paljon Suomi avustaa Tansaniaa. Samoin palvelu kertoo, miten kehitysmaat ovat edistyneet vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa. AidFlows hyödyntää sekä OECD:n että Maailmanpankin tilastoja.

Tilaisuuden avannut kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautala korosti avoimen tiedon merkitystä, mutta myös kehitysmaiden omaa vastuuta avoimen hallinnon edistämisessä.