Yhdysvallat vesittämässä rypäleaseiden kieltoa

Yhdysvallat liittolaisineen ajaa YK:n eräitä tavanomaisia aseita koskevaan sopimukseen (CCW) lisäpöytäkirjaa, joka toteutuessaan sallisi rypäleaseiden käytön aina vuoteen 2026 saakka. Asiaa käsittelevä kokous alkoi maanantaina Genevessä.

Kansalaisjärjestöjen ja useiden valtioiden mukaan Yhdysvallat yrittää Geneven lisäpöytäkirjalla vesittää Oslossa vuonna 2008 solmittuun rypäleaseet kieltävän sopimuksen, jonka 111 valtiota on hyväksynyt, Human Rights Watchin osastonjohtaja Steve Goose kirjoittaa Huffington Postissa.

Vaikka Goosen mukaan Geneven kokoukselle valmisteltu luonnos sisältää runsaasti humanitaarista retoriikkaa, sen tavoitteena on taata poliittinen ja laillinen verho rypäleaseiden käytölle tulevaisuudessa.

Luonnokseen sisältyy Goosen mukaan laajoja poikkeuksia ja porsaanreikiä, jotka sallisivat miljoonien rypäleaseiden ja satojen miljoonien tytärpommien käytön, valmistuksen, kaupan ja varastoinnin.

Luonnoksen "humanitaarinen" naamio on Goosen mukaan ennen vuotta 1980 valmistettujen rypäleaseiden käytön kieltäminen. Nämä aseet ovat muutoinkin saavuttaneet elinkaarensa pään, joten ne olisi joka tapauksessa tuhottava.

"Se olisi askel taaksepäin", Kansainvälisen Punaisen Ristin puheenjohtaja Jakob Kellenberger kritisoi luonnosta Reutersille antamassaan haastattelussa.

Taka-askel otettaisiin suhteessa Oslon sopimukseen. Kellenbergerin mukaan luonnoksen hyväksyminen merkitsisi voimassa olevaa kansainvälistä oikeutta, eli Oslon sopimusta, alhaisempien standardien hyväksymistä.

Britannia tukee luonnosta, samoin Ruotsi ja Suomi

The Independentin tietojen mukaan Britannia on liittymässä lisäpöytäkirjan kannattajiin, vaikka maa on allekirjoittanut Oslon sopimuksen. Britannia on tuhoamassa omia rypäleaseiden varastojaan, minkä lisäksi se on määrännyt Yhdysvallat poistamaan omat tytärammuksensa maasta.

Suomi on Geneven kokouksen alussa liittynyt pöytäkirjaa kannattavien maiden joukkoon, mutta ei kuitenkaan ole äänekkäästi puolustanut sitä, toisin kuin Ruotsi, joka antoi täyden tukensa esitykselle.

Vahvinta tukea Yhdysvallat saa Goosen mukaan mailta, jotka eivät ole liittyneet Oslon sopimukseen. Näitä maita ovat muun muassa Brasilia, Intia, Kiina ja Venäjä.

Muista Pohjoismaista Norja vastustaa lisäpöytäkirjaa ja Tanska, joka aikaisemmin tuki sitä, ilmoitti Genevessä päinvastaisen kantansa.

Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius ihmettelee Suomen linjaa Genevessä, onhan parhaillaan maamme liittyminen Ottawan miinakieltosopimukseen viimeistä sinettiä vaille valmis.

Lodenius myös muistuttaa Ottawan sopimuksen opetuksista.

"Tiukka kieltosopimus luo enemmän paineita sen ulkopuolelle jättäytyneitä maita kohtaan".

Konsensuksen saavuttaminen epävarmaa

Goosen mukaan on kuitenkin epävarmaa, saavutetaanko Genevessä konsensus rypäleaseista. Hän muistuttaa, että kaksi kolmasosaa kokoukseen osallistuvista valtioista on jo liittynyt Oslon sopimukseen, jonka velvoitteet ovat huomattavasti tiukemmat.

Yhdysvaltojen aktiivisuus ihmetyttää Goosea, sillä presidentti George W. Bushin hallintokaudella hyväksyttiin linjaus, jonka mukaan Yhdysvallat luopuisi vuonna 2018 lähes kaikista rypäleaseista.

"Jos Yhdysvallat voi kieltää rypäleaseet vuonna 2018, miksi se ei voi tehdä sitä nyt", Goose ihmettelee.

Goose myös lisää, että rypäleaseiden käyttö olisi poliittisesti hyvin vaikeaa ja muistuttaa, ettei rypäleaseita käytetty Kosovossa, Afganistanissa, Irakissa, eikä ilmaiskuissa Libyaa vastaan.