Indonesian alkuperäiskansojen ja sademetsien kohtalo yhteensidottu
"Metsäkadon taustalla on se, että valtio ei tunnusta alkuperäiskansojen oikeuksia", tiivistää elokuvaohjaaja-aktivisti Nanang Sujana.
Indonesian sademetsien tuhon voi estää ja ilmastonmuutosta hidastaa antamalla alkuperäiskansoille oikeudet omaan maahansa, uskoo elokuvaohjaaja-aktivisti Nanang Sujana.
Indonesian valtavat sademetsävarannot hupenevat ainakin parin miljoonan hehtaarin vuosivauhtia. Jos metsäkato otetaan huomioon, maa on maailman kolmanneksi suurin kasvihuonekaasujen tuottaja.
Samalla myös 48 miljoonaa alkuperäisasukasta on metsistä riippuvaisia ja saa niistä elantonsa. Heille kotimetsän kaataminen on kouriintuntuva katastrofi.
Sujana painottaa, että alkuperäisasukkailla on tarvittava tahto ja taito pitää metsät hyvässä kunnossa. He myös tarvitsevat niitä elääkseen.
"Indonesiassa on 15 miljoonaa hehtaaria sademetsää hyvässä kunnossa alkuperäisasukkaiden asuttamilla alueilla."
Vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi hallituksen tavoite on lisätä niin sanottujen "kylän metsien", eli kylän hallinnoimien alueiden, määrä 2,1 miljoonaan hehtaariin vuoteen 2015 mennessä.
Hallinto-oikeuden saa kuitenkin vain muutamiksi vuosikymmeniksi kerrallaan, joten Sujana huomauttaa sen olevan vain askel kohti oikeuksia omaan maahan.
"Metsäkadon taustalla on se, että valtio ei tunnusta alkuperäiskansojen oikeuksia", hän tiivistää.
Valtavat hakkuusuunnitelmat uhkaavat
Monen kotimetsät on nyt määritelty tuotantomaiksi. Se johtaa siihen, että valtio voi vuokrata metsää esimerkiksi yrityksille, ja ne hakataan. Alkuperäisasukkaat jäävät usein aseettomiksi ja lopulta myös liki asunnottomiksi prosessissa.
Tähän mennessä Indonesiassa on muutettu 9,4 miljoonaa hehtaaria sademetsää palmuöljyplantaaseiksi. Sujanan mukaan suunnitelmissa on kolminkertaistaa hehtaarimäärä vuoteen 2020 mennessä.
Palmuöljyä käytetään laajalti ravintoöljynä, mutta myös kasvavissa määrin biodieselin valmistamisessa.
"Nykyään palmuöljy on eräs Indonesian sademetsien päävihollinen", Sujana tiivistää.
Jos mukaan laskee hiilikaivokset ja paperimassan tuotannon, näiden kolmen alan laajennussuunnitelmat veisivät 15 vuoden päästä yhteensä Norjan ja Suomen pinta-alan verran lisää metsää, hän laskeskelee.
Eräs esimerkki kehityksen uhreista ovat Jambin provinssissa asuvat Orang Rimba -heimon jäsenet.
Selluntuotantoon tarvittavat akaasiapuut ja palmuöljyplantaasit ovat vallanneet Rimbojen asuinmetsät. Nyt he elävät ruoan puutteen takia nälän ja tautien armoilla.
"Eräs heistä pyysi minulta, että ole kiltti, kerro tarinamme eteenpäin. Pyydä, ettei metsiä enää tuhottaisi", Sujana välittää heimon viestin.
Alkuperäiskansoihin keskittyvän Telapak-järjestön Gekko-studiossa toimiva elokuvaohjaaja Nanang Sujana kävi lokakuussa Suomessa Siemenpuu-säätiön järjestämän Siirretyt/Displaced-elokuvafestivaalin vieraana. Telapak saa Siemenpuulta tukea työhönsä.
Sujanan dokumentteja voi katsoa esimerkiksi täällä.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia