Vuonna 2003 aloitettu Nollanälkä-ohjelma on vähentänyt köyhyyttä ja aliravitsemusta Brasiliassa. Lisäksi se on siivittänyt talouskasvua.

Ohjelmalla haluttiin luoda työpaikkoja ja palauttaa minimipalkan ostovoima. Köyhimmille perheille ohjattiin säännöllisiä, mutta ehtoihin sidottuja tukia. Samaan aikaan tehtiin työllistämään kannustavia uudistuksia.

Toimenpiteillä heikennettiin vastarintaa, mikä on aina tärkeää uuden kehitysvaiheen alussa. Hallituksen asema vahvistui eri väestöpiirien silmissä, kun sosiaalituet tuottivat nopeita tuloksia.

Sen jälkeen hallitus kykeni rakenteellisiin uudistuksiin, joilla lisättiin tiettyjen sektoreiden itsenäisyyttä. Rohkaistiin esimerkiksi perheviljelmien perustamista, mikä vahvistaa uudenlaista kasvua.

Vaikuttavia lukuja

Tulokset näkyvät numeroista: Vuosina 2003-2010 pikkulasten aliravitsemus aleni 61 prosenttia. Perheviljelmille myönnetyt lainat kahdeksankertaistuivat, ja niiden tulot kasvoivat kolme kertaa kansallista keskiarvoa nopeammin. Maaseudun köyhyys väheni 15 prosenttia.

Esimerkiksi perheviljelmille taattiin yli 400 miljoonan euron tulot edellyttämällä, että kolmasosa kouluruoasta on hankittava paikallisilta tuottajilta.

Brasilia ei keksinyt pyörää uudelleen taistelussaan nälkää vastaan. Esiin kaivettiin New Deal -ohjelma, joka auttoi Yhdysvallat ylös 1930-luvun lamasta luomalla kysyntää.

Kotimainen kysyntä

Brasilian menestys vahvistaa, että valtio pystyy vauhdittamaan kasvua taloussyklin vaihtuessa.

Vuonna 2003 perustettiin uudelleen Ruoka- ja ravitsemusturvan kansallinen neuvosto (Consea), mikä merkitsi siirtymistä demokraattiseen vallankäyttöön. Prosessin kuluessa tehtiin joukko historiallisia rakennemuutoksia.

Toimenpiteet palauttivat valtavat kotimaan markkinat keskeiseen asemaan. Se mahdollisti kasvun, vaikka kauppa ja työllisyys kutistuivat maailmanlaajuisesti.

Nyt voimme julistaa vapaasti ajatuksen, joka oli 1990-luvulla pannassa: Yhteiskunta hallitsee kehitystään vain, kun se pystyy sääntelemään sitä julkisen politiikan avulla. Aktiivinen valtio muotoilee politiikan demokraattisesti yhdessä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin kanssa.

Aliravitut maaseudulla

Ruokaturvan vahvistaminen maailman mitassa voisi auttaa selviytymään nykyisestä talouskriisistä. Ei ole muutakaan suunnitelmaa katkaisemaan tuhoisaa kierrettä, jossa kuluttajat eivät osta, tehtaat eivät tuota ja pankit eivät lainaa.

Lähes 80 prosenttia ihmiskunnasta elää alle 7,5 eurolla päivässä ja käyttää valtaosan rahoistaan ruokaan. Noin 70 prosenttia aliravituista asuu maalla, mutta he eivät pysty tuottamaan itselleen tarpeeksi syötävää.

Useimmille maapallon asukkaille kriisin kouraantuntuvimpia osoituksia ovat tuotannon ja tarjonnan sekä ruoan hinnan jyrkät heilahtelut.

Kriisi vaatii kysynnän pikaista elvyttämistä. Finanssikaaos on käännettävä kasvuksi tinkimättä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Taistelu nälkää vastaan voisi olla yksi ohjelman peruspilareista.

José Graziano da Silva käynnisti Brasilian Nollanälkä-ohjelman ja ryhtyy YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön FAOn pääjohtajaksi vuoden 2012 alussa