Kehitysyhteistyöjärjestöt pettyivät Busanin tuloksiin

Marras-joulukuun vaihteessa pidetty OECD:n neljäs kehitysavun tuloksellisuuden huippukokous päättyi järjestöjen pettymykseen.

Etelä-Korean Busanissa pidetyssä kokouksessa oli historiallista se, että kansalaisyhteiskunta oli mukana ensimmäistä kertaa tasavertaisena neuvottelukumppanina. Tuloksissa oli kuitenkin kritisoitavaa.

"Kansalaisyhteiskunta toivoi loppuasiakirjalta voimakkaampia periaatteita ja valtioilta vahvempaa ja konkreettisempaa sitoutumista", todetaan Kepan tiedotteessa.

"Konkreettiset sitoumukset ja tavoitteet jäivät toteutumatta", sanoo myös Kehys ry.

Kansalaisyhteiskunnan toiminnan mahdollistavan ympäristön takaamisesta ei saatu tarpeeksi kouriintuntuvia sitoumuksia aikaan, sanovat järjestöt.

Niiden keskeiset vaatimukset, kuten kehityksen ihmisoikeusperustaisuus, eivät ole kirjattuina loppuasiakirjaan tarpeeksi vahvasti. Myös esimerkiksi kehityspoliittinen johdonmukaisuus mainitaan vain lyhyesti.

Lisäksi loppuasiakirjassa kehityksen määritelmä perustuu edelleen talouskasvuun. "Talous vaikuttaa kaapanneen kehitysparadigman", sanotaan Kepan tiedotteessa.

Positiivisena kuitenkin pidettiin Kepan mukaan sitä, että loppuasiakirja tunnustaa kansalaisliikkeiden osallistumisen poliittisten linjausten määrittämiseen.

Kiinakin mukaan, tietyin ehdoin

Yksi voitto oli myös se, että nousevat taloudet Brasilia, Meksiko ja Etelä-Afrikka olivat valmiita hyväksymään loppuasiakirjan.

Kehyksen mukaan neuvottelujen keskeiset odotukset liittyivät kuitenkin Kiinan rooliin avunantajamaana tulevaisuudessa.

Jo kerran neuvotteluista lähteneet Kiina ja Intia saatiin kuin saatiinkin lopulta mukaan. Reunaehdoksi niiden kohdalla kuitenkin jäi, että sitoumukset perustuvat vapaaehtoisuuteen.

Kepan mukaan maiden mukanaolo kuitenkin mahdollistaa jatkoneuvottelut niiden kanssa.

Maailman suurimman avunantajan EU:n passiivinen rooli sai kuitenkin osakseen arvostelua, kirjoittaa Kehys.

EU "lakaisi ihmisoikeuksia, läpinäkyvyyttä ja muita tärkeitä arvoja pöydän alle", jotta Kiina saataisiin mukaan, kritisoi Anna-Sofia Joro Fifi-verkkolehdessä.

Työ ei kuitenkaan ole ohi, sillä uudet monitorointia koskevat kaikkia toimijoita sitovat periaatteet päätetään vasta ensi kesäkuussa, toteaa Kehys.