Virheelliset mielikuvat ohjaavat siirtolaiskeskustelua | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Virheelliset mielikuvat ohjaavat siirtolaiskeskustelua

Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö peräänkuuluttaa tosiasioihin pohjautuvaa keskustelua maahanmuutosta.

Tosiasioihin perustumattomat käsitykset ja mielikuvat ohjaavat siirtolaisia vastaanottavien maiden julkista keskustelua ja käsityksiä maahanmuuton vaikutuksista, Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n raportissa todetaan.

Esimerkiksi siirtolaisten osuus väestöstä arvioidaan usein todellista suuremmaksi ja talousvaikutus kielteiseksi, vaikka vaikutus olisikin myönteinen, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen siteeraamassa raportissa todetaan.

IOM:n mukaan siirtolaisten määrän yliarviointi johtuu osaltaan mielipidekyselyjen kysymyksenasettelusta. Kun vastaajille annetaan tietoja siirtolaisten osuudesta, suhtautuminen siirtolaisuuteen on myönteisempää kuin kysyttäessä, onko siirtolaisia liikaa.

Mielipidemittausten tuloksia arvioitaessa olisi myös muistettava se, että vastaajien käsitys siirtolaisista vaihtelee, IOM huomauttaa. Työperäinen maahanmuutto, pakolaisuus, turvapakan hakeminen ja paperittomana muuttaminen voidaan kaikki ymmärtää siirtolaisuudeksi.

Talouden taantuessa ja työttömyyden lisääntyessä asenteet siirtolaisuutta kohtaan jyrkentyvät. Raportin mukaan yleisen mielipiteen tarkempi arviointi kuitenkin osoittaa, ettei siirtolaisuus ole pääasiallisin huolenaihe edes talouskriisin aikana.

Asenteet siirtolaisuutta kohtaan vaihtelevat myös maittain. Raportissa siteeratun vuoden 2006 Eurobarometrin mukaan EU:ssa keskimäärin 40 prosenttia väestöstä oli sitä mieltä, että siirtolaisuudesta on paljon hyötyä. Kuitenkin kuudessa maassa, Suomi näiden joukossa, yli puolet vastaajista oli tätä mieltä.

Hallitukset ja media tasapainottamaan siirtolaiskeskustelua

Siirtolaiskeskustelun populistinen luonne on monissa maissa luonut ilmapiirin, jossa siirtolaisia pidetään joko suoraan tai epäsuorasti syypäänä työttömyyteen, turvattomuuteen tai sosiaalisen yhteenkuuluvaisuuden heikentymiseen.

Ongelmat johtuvat kuitenkin monimutkaisemmista muutosprosesseista, eivätkä ne ratkea siirtolaisuutta rajoittamalla, raportti muistuttaa.

Jotta päästäisiin eteenpäin, olisi IOM:n mukaan panostettava avoimeen, tasapainoiseen ja kokonaisvaltaiseen siirtolaiskeskusteluun. Tässä sekä hallitusten että median tulisi osoittaa johtajuutta.

Hallituksilla on merkittävä asema sellaisen poliittisen ja yhteiskunnallisen ilmapiirin luomisessa, jossa keskustelu perustuu oikeudenmukaiseen ja paikkansapitävään tietopohjaan.

Median tulisi käsitellä maahanmuuttoa tasapainoisesti ongelmia korostavan linjan sijaan, raportti suosittaa. Tämä voisi toteutua antamalla tähänastista näkyvämpi rooli paitsi itse maahanmuuttajille, myös työnantajille. Heidän kokemuksensa ulkomaisesta työvoimasta ovat jääneet vähälle huomiolle.

Median vastuu korostuu myös siksi, että kansalaisten tietämys siirtolaisuudesta pohjautuu pitkälti tiedotusvälineiden uutisointiin.

Raportti arvioi siirtolaisten määräksi 214 miljoonaa. Jos mukaan lasketaan myös maiden sisäiset siirtolaiset, määrä kohoaa lähes miljardiin. Vaikka talouden taantuma on paikoin hillinnyt siirtolaisuutta, pitkäaikainen trendi on kasvava.

Siirtolaisuuden taloudellisesta merkityksestä lähtömaille kertoo kehitysmaihin osoitettujen rahalähetysten arvo. Vuonna 2010 siirtolaiset lähettivät omaisilleen kaikkiaan 325 miljardia dollaria. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin rikkaiden maiden kehitysapu.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia