Yleistyvät polttoitsemurhat viestivät tiibetiläisten ahdingosta
Kiinan valtaa Tiibetissä vastustavien polttoitsemurhat kiihtyivät hälyttävästi vuoden alussa
Kiinan valtaa Tiibetissä vastustavien polttoitsemurhat kiihtyivät hälyttävästi vuoden alussa. Arvostettu buddhalaismunkki Sonam Wangyal kuoli 8. tammikuuta Darlagin piirikunnassa Qinghain maakunnassa. Tapaus oli jo kolmas tiibetiläisen polttoitsemurha tänä vuonna.
Viime vuoden maaliskuun jälkeen on tullut tietoon 15 tapausta, jossa tiibetiläinen on sytyttänyt itsensä tuleen. Yhdeksän on kuollut, joukossa kaksi nunnaa.
Wangyalin polttoitsemurha oli ensimmäinen Qinghaissa. Valtaosa on tapahtunut Sichuanin maakunnan Aban prefektuurissa. Siellä sijaitsee tärkeä tiibetiläinen luostari, jota Kiinan viranomaiset ovat vainonneet yhä enemmän viime aikoina.
Useimmat nuoria
Useimmat itsensä polttajat ovat olleet teinejä tai parikymppisiä nuoria. Wangyal, joka tunnettiin myös nimellä elävä buddha Sopa, oli ensimmäinen varttuneempi ja korkealla uskonnollisessa arvoasteikossa.
Pari päivää aiemmin kaksi parikymppistä tiibetiläistä poltti itsensä Sichuanin Ngabassa. He vaativat dalai lamaa palaamaan Tiibetiin.
Tiibetin buddhalaisuus ei katso itsemurhaa hyvällä, mutta uskonnon tuntijoiden mukaan sen perinteisiin kuuluu "itsensä uhraaminen toisten hyväksi".
Tiibetin puolesta käytävän kansainvälisen kampanjan (ICT) viestintäjohtaja Kate Saunders arvioi, että munkki Wangyalin on täytynyt olla tietoinen tekonsa vaikutuksista.
Radio Free Asian mukaan munkki jakoi tiedotteita, joissa hän vakuutti, ettei toiminut "hankkiakseen henkilökohtaista kunniaa, vaan Tiibetin ja tiibetiläisten onnellisuuden vuoksi."
Sen jälkeen Wangyal joi kerosiinia, valeli sitä päälleen ja sytytti itsensä tuleen. Poliisi korjasi räjähtäneen ruumiin jäännökset pois.
Tuhannet kaduilla
Intian Dharamsalassa toimiva Tiibetin pakolaishallitus kertoi, että tuhannet ihmiset osallistuivat Qinghaissa kynttilämielenosoitukseen ja vaativat Wangyalin ruumista.
"Tammikuun 9. päivän iltapäivänä iso joukko raskaasti aseistettuja poliiseja ilmaantui kaupunkiin. He hajottivat mielenosoituksen ja estivät surijoilta pääsyn temppeliin", tiibetiläinen aktivisti ja kirjailija Tsering Woeser raportoi blogissaan.
Merkkejä levottomuuksista kantautui sen jälkeen muualtakin. Gansun maakunnassa poliisi ampui tiibetiläisen Gurgo Tseringin kuoliaaksi, mistä seurasi rajuja protesteja.
Lisää yhteenottoja?
Jännitys Kiinan johdon ja tiibetiläisten välillä on kiristynyt. Kommunistijohto on rajoittanut tiibetiläisten uskonnonvapautta kovin ottein sen jälkeen, kun nämä aloittivat protestit Pekingin vuoden 2008 olympialaisia vastaan.
Kiina syyttää myös tiibetiläisten maapaossa elävää hengellistä johtajaa dalai lamaa levottomuuksien lietsonnasta. Polttoitsemurhat ovat Kiinan mukaan "terrorismia valepuvussa".
Vain tunteja Wangyalin kuoleman jälkeen Xinhua kertoi kommunistijohdon kehottaneen tehostamaan luostarien hallintoa taistelussa dalai laman joukkoa vastaan. Johto vaatii munkeille ja nunnille isänmaallista valistusta, joka vieroittaa heidät separatismista.
Woeser ennustaa lisää yhteenottoja. Hän muistuttaa, että elävän buddhan asemassa ollut Wangyal oli paljon enemmän kuin tavallinen munkki ja siksi myös hän kuolemallaan on suuri vaikutus.
Miehitetty Tiibet
Tiibetin ylänköalue Aasiassa on ollut vuoroin itsenäinen valtio, vuoroin naapurien valloittama. Dalai lamalla ja vajrayana-buddhalaisuudella on keskeinen rooli tiibetiläisten identiteetissä.
Kiinan kansantasavalta miehitti Tiibetin 1950-luvun alussa. Tiibetistä tehtiin autonominen alue ja yksi Kiinan 22 maakunnasta. Kiinan väestönlaskennan mukaan 90 prosenttia Tiibetin autonomisen alueen 3 miljoonasta asukkaasta on etnisiä tiibetiläisiä.
Tiibetiläisiä asuu myös muissa Kiinan maakunnissa: Qinghaissa, Gansussa, Sichuanissa ja Yunnanissa.
Tiibetin asema on kiistanalainen. Sillä on maanpaossa oleva hallitus, joka tavoittelee Tiibetille autonomiaa, ja sitä radikaalimpi itsenäisyysliike. (Wikipedia)
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia