Euroopan unionin päästövähennysten nostaminen 20 prosentista 30 prosenttiin tulisi huomattavasti halvemmaksi kuin on oletettu, ilmenee EurActive -uutissivuston haltuunsa saamasta komission virkamiesten työpaperista, jossa esitetään myös päästövähennysten jakamista oikeudenmukaisemmin jäsenmaiden kesken.

Päästövähennysten nostamisesta aiheutuva lisälasku, jonka komissio on aikaisemmin arvioinut 33 miljardiksi euroksi, olisi kuitenkin raskaampi Keski- ja Itä-Euroopan köyhille maille kuin rikkaammille läntisille maille.

Koska päästövähennystavoitteen nostamista on vastustettu voimakkaimmin uusissa unionimaissa, kuten Puolassa, komissio etsii keinoja jakaa kustannukset tasaisemmin.

Yksi mahdollisuus kustannusten tasaamiseen on unionin päästökauppajärjestelmä, jossa jäsenmaat voivat jakaa teollisuudelleen päästöoikeuksia. Komission työpaperi esittää 38 prosentin vähennystä rikkaiden maiden päästöoikeuksiin, mutta pitäisi köyhempien maiden päästöoikeudet ennallaan.

Lisäksi 30 prosentin päästötavoitteen saavuttaminen edellyttäisi 6,5 prosentin vähennyksiä päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla aloilla. Näitä ovat muun muassa liikenne ja rakentaminen.

Ovatko päästöt kuitenkaan vähentyneet?

Komission mukaan viime vuonna hiilipäästöjen taso oli 17 prosenttia pienempi kuin 1990. Kasvavan energiatehokkuuden ansiosta päästöissä odotetaan saavutettavan 25 prosentin vähennys vuoteen 2020 mennessä.

Yhdysvaltalainen US National Academy of Sciences on kuitenkin laskenut, että vuodesta 1990 vuoteen 2008 Euroopan päästöt vähenivät tuskin lainkaan. Tässä laskelmassa on otettu mukaan myös kehitysmaista tuotujen tuotteiden aiheuttamat päästöt.

Guardianin esittelemät laskelmat ovat hätkähdyttäviä. Kun viralliset luvut osoittavat kehittyneiden maiden päästöjen laskeneen kaksi prosenttia, ne ovat tosiasiassa kasvaneet seitsemän prosenttia, mikäli tuonnista aiheutuvat päästöt lisätään ja viennistä aiheutuvat päästöt vähennetään.

Mikäli Venäjä ja Ukraina, joissa hiilidioksidipäästöt vähenivät nopeasti 1990-luvun talousromahduksen seurauksena, otettaisiin mukaan, kasvu olisi 12 prosenttia, Guardian huomauttaa.

EU on tarjoutunut nostamaan päästövähennystavoitteen 30 prosenttiin, mikäli muut maat sitoutuvat pidemmälle meneviin tavoitteisiin osana maailmanlaajuista ilmastosopimusta, EurActiv muistuttaa.

Britannia ja Tanska ovat kuitenkin esittäneet, että EU:n tulisi yksipuolisesti kasvattaa tavoitettaan lisätäkseen vihreitä työpaikkoja ja vauhdittaakseen kasvua.