Suomi lopettaa kahdenvälisen kehitysavun Nicaraguan hallitukselle. Myös Vietnamista vetäydytään vähitellen. Päätökset sisältyvät Suomen uuteen kehityspoliittiseen toimenpideohjelmaan, jonka valtioneuvosto hyväksyi eilen yksimielisesti.

Taustalla ovat muun muassa keskittämis- ja säästötarpeet.

"Viime vuosina erilaisten kehitysinterventioiden määrä on ryöpsähtänyt äärimmilleen, ja hankkeiden laatua ja tuloksia on vaikea seurata. Siksi halusin vähentää ja keskittää, jotta voitaisiin tehdä paremmin sitä, mitä tehdään, eikä aina keksiä uusia kohteita", ohjelmaa eilen esitellyt kehitysministeri Heidi Hautala sanoi.

Hautalaa on jo aiemmin muistutettu siitä, että suurin osa maailman köyhistä elää muualla kuin köyhimmissä maissa. Hänen mukaansa kansalaisjärjestöt voivat kuitenkin edelleen toimia keskituloisissa maissa. Lisäksi on tärkeää, että keskituloiset maat alkavat kantaa itse vastuuta köyhistään.

"Valtiona emme niitä tue, vaan keskitämme apumme Afrikan ja Aasian köyhiin maihin."

Keskittämisen taustalla ovat myös rahoituspaineet. Hautala muistutti, että tänä vuonna ensimmäistä kertaa 20 vuoteen Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen osuus bruttokansantuotteesta ei enää kasva ja että vuosina 2013–2014 kehitysapu jäädytetään vuoden 2012 tasolle.

Hautala sanoi, että on tärkeää pitää kiinni siitä, etteivät rahat ainakaan enää supistu – muuten vaarassa on jo Suomen mainekin. Samaan aikaan moni muu pohjoismaa panostaa kehitysyhteistyöhön enemmän.

"Näen riskin, että putoamme edistyksellisten kehitysmaatoimijoiden ryhmästä, jos vielä vähennämme."

Nicaragua putoaa pääkumppanimaista

Kuten jo aiemmin on uumoiltu, kehityspoliittisen ohjelman mukaan Suomen hallitus lopettaa kahdenvälisen yhteistyön Nicaraguan hallituksen kanssa, eikä maata enää lasketa Suomen pääkumppanimaiden joukkoon.

Syynä on maan huono hallinto, joka on saanut viime vuosina monet muutkin avunantajamaat vetäytymään.

"Muistaakseni noin 40 prosenttia Nicaraguan budjetista menee ihan muualle kuin viralliseen budjettiin. Sitä en pysty veronmaksajille selittämään", Hautala totesi.

Päätöstä on aiemmin ehditty kritisoida jo Nicaraguassakin, mutta Hautala muistuttaa, että kyseessä on vain yhdenlaisen avun lopettaminen. Esimerkiksi kansalaisjärjestöt voivat edelleen tehdä maassa kehitysyhteistyötä.

Ihmisoikeussilmälasit käyttöön

Yksi kehityspoliittisen ohjelman uusista painopisteistä on ihmisoikeusperustaisuus, joka tarkoittaa Hautalan mukaan eräänlaista ihmisoikeussilmälasien käyttöä. Kumppanimaille halutaan osoittaa, että jo kansainväliset ihmisoikeusnormit velvoittavat valtion takaamaan ihmisille esimerkiksi ruokaa, vettä ja ihmisarvoista työtä.

Hautalan mukaan myös kinkkisempiä kysymyksiä on nostettava esiin kumppanimaiden kanssa.

Viime aikoina esimerkiksi Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat uhanneet katkaista avun mailta, jotka vainoavat seksuaalivähemmistöjä, mutta Hautalan mielestä muitakin keinoja on olemassa.

"Yksi strategia on kansalaisyhteiskunnan tukeminen. Suomalaiset järjestöt ovat hyviä verkostoitumaan toimintamaissa, ja se luo edellytyksiä myös ihmisoikeuksien toteutumiselle", hän totesi.

Muita ohjelman tärkeitä teemoja ovat ilmastokestävyys sekä samaan teemaan liittyvä osallistava vihreä talous. Hautalan mukaan ilmastonmuutosta ei voi enää sivuuttaa, ja jatkossa on keskityttävä esimerkiksi katastrofiriskien vähentämiseen.

Myös ihmiset itse on otettava mukaan uudenlaisen talouden luomiseen.

"Talouskasvu ei yksin tuota hyvinvointia tai ratkaise köyhyyttä. Kasvun on oltava sellaista, että se antaa ihmisille mahdollisuuden osallistua oman elämänsä ehtojen hahmottamiseen", Hautala totesi.