Lokakuisena iltapäivänä vuonna‭ ‬1989‭ ‬Sisu-Auto‭ ‬Oy‭ ‬lähettää‭ ‬telefaxin‭ ‬puolustusministeriöön.‭ ‬Sisu‭ ‬on saanut tietää Kuwaitin armeijan‭ ‬olevan hankkimassa‭ ‬100‭ ‬panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa.‭ ‬Heidän valmistamansa‭ ‬XA-180,‭ ‬tutummin‭ ‬PASI,‭ ‬vastaisi‭ ‬erinomaisesti kuwaitilaisten vaatimuksia.

Sisu pyytää apua Suomen valtiolta.‭ ‬Ensinnäkin se haluaa tietää,‭ ‬suhtautuuko‭ ‬"valtiovalta positiivisesti mahdolliseen vientilisenssipyyntöön‭”".

‭Toiseksi‭ ‬"Kuwaitin johto toivoo Suomen taholta poliittista elettä,‭ ‬joka osoittaa että valtiovalta on tämän hankkeen takana.‭" Sisu kertoo,‭ ‬että sen‭ ‬voisi osoittaa,‭ ‬jos‭ "Suomen puolustusministeri suorittaisi käynnin Kuwaitissa ja tapaisi sikäläisen virkaveljensä.‭"

Matkan‭ ‬aikana‭ ‬valtuuskunnan mukana matkustavat Sisun työntekijät‭ ‬voisivat‭ ‬samalla‭ ‬tavata Kuwaitin puolustusministeriön edustajia ja sopia tuotteensa esittelystä.‭ ‬Sisu muistuttaa kyseessä olevan miljardin markan‭ ‬eli noin‭ ‬230‭ ‬miljoonan euron‭ ‬arvoinen‭ ‬kauppa.

Saman vuoden keväänä ulkomaankauppaliitossa istuu ryhmä suomalaisten yritysten edustajia.‭ ‬He pohtivat keinoja edistää sotatarviketeollisuuden kauppoja.‭ ‬Ensimmäisenä toivelistalla on Suomen ja Yhdysvaltojen asevoimien välinen yhteistyösopimus,‭ ‬niin kutsuttu MoU eli‭ ‬memorandum of understanding.‭ ‬He pitävät sitä hyödyllisenä teollisuudelle,‭ ‬joka pääsisi sen avulla paremmin Yhdysvaltain markkinoille.‭ ‬

Yritysten edustajat suosittelevat,‭ "että‭ ‬asiasta päättävät viranomaiset ryhtyisivät mitä pikemmin tällaisen sopimuksen toteuttamiseen tähtääviin neuvotteluihin‭"‬.‭ ‬Muistio lähetetään puolustusministeriöön.

Suomen ja arabiemiraattien yhteinen turvallisuus

On helmikuu‭ ‬2011‭ ‬ja‭ ‬Suomen puolustusministeri on matkustanut‭ ‬pääesikunnan päällikön,‭ ‬kenraaliluutnantti Markku Kolin kanssa Yhdistyneisiin arabiemiraatteihin.‭ ‬Miehet ovat allekirjoittaneet matkan aikana yhteistyösopimuksen‭ ‬maan‭ ‬armeijan kanssa.‭ ‬Puolustusministeri Jyri Häkämies korostaa emiraattien mediassa maiden yhteisiä intressejä ja kehuu vuolaasti‭ ‬vuodesta‭ ‬2007‭ ‬jatkunutta‭ ‬sotilaallista yhteistyötä. ‎

Hän vierailee maailman suurimmilla IDEX-asemessuilla ja korostaa pitävänsä suomalaisen aseteollisuuden läsnäoloa Persianlahdella tärkeänä.‭ ‬Matkalla on mukana valtion aseyhtiö Patria.‭ ‬Se solmii aiesopimuksen Al Taif Technical Servicen kanssa.‭ ‬Yritykset aikovat yhdessä vastata jatkossa Arabiemiraattien maavoimien huollosta.‭ ‬Patrialla on tästä kokemusta,‭ ‬koska vuotta aiemmin sille ulkoistettiin Suomen armeijan maavoimien materiaalin ja asejärjestelmien huolto.

Suomalaiset palaavat kotimaahan tyytyväisinä.‭ ‬Arabikevät on alkanut kuukautta aiemmin.

Toukokuussa sanomalehti New York Times raportoi Arabiemiraattien värväävän palkkasotilaita.‭ ‬Väärinkäytöksistä tunnetun yksityisen turvallisuusyrityksen Blackwaterin,‭ ‬nykyään Academi,‭ ‬perustaja Eric Prince on‭ ‬lennättänyt maahan‭ ‬2 000‭ ‬sotilasta.

Kuukautta myöhemmin,‭ ‬muutama päivä ennen juhannusta kenraaliluutnantti Koli eroaa virastaan.‭ ‬Uusi työpaikka löytyi Arabiemiraattien sotilasjohdon neuvonantajan pallilta.‭ ‬Hänestä‭ ‬tulee‭ ‬ensimmäinen korkea-arvoinen suomalainen upseeri,‭ ‬joka on siirtynyt toisen valtion palvelukseen.‭ ‬Muita suomalaisia‭ ‬seuraa‭ ‬perässä.

Marraskuussa Arabiemiraattien turvallisuusneuvonantaja puhuu Helsingin Messukeskuksessa.‭ ‬Herra Williams on englantilainen poliisi,‭ ‬joka muistuttaa emiraattien olevan nuori valtio,‭ ‬jolla ei ole omia asiantuntijoita.‭ ‬Aiemmin kouluttajina toimivat yhdysvaltalaiset ja heillä oli sangen erilainen turvallisuuskäsitys.‭ ‬

Nyt‭ ‬emiraatit ovat matkalla kohti eurooppalaista turvallisuuskulttuuria.‭ ‬Jyväskylän yliopiston johdolla maahan viedään suomalaista koulutusjärjestelmää ja puolustusvoimien johdolla suomalaista armeijaa.

Hyvästä kehityksestä huolimatta herra Williams ei halua salailla Princen sotajoukon tehtäviä Arabikevään keskellä.‭ ‬Se on jotain,‭ ‬mitä maan omat sotilaat eivät ehkä suostuisi tekemään.‭

"Jos jotain tapahtuu,‭ ‬niin lähetetään sotilaat hoitamaan homma‭".‭ ‬

Hänestä maa on säilynyt turvallisena vähäisen köyhyyden takia.‭ ‬Vakautta on myös edistänyt monarkia,‭ ”"koska siellä ei tarvitse huolehtia ihmisoikeuksista‭".

Valvontaa ja vienninedistämistä

Puolustusministeriön tehtävänä on valvoa ja edistää sotatarvikkeiden vientiä.‭ ‬Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi totesi Ylen MOT-ohjelman haastattelussa helmikuussa‭ ‬2012,‭ ‬ettei ristiriitainen tavoite tee‭ ‬ministeriöstä jääviä.‭ ‬Se vain korostaa tarvetta toimia puolueettomana viranomaisena:‭

"Useimmissa vaikeissa kysymyksissä on kaksi eri suuntiin viittaavaa näkökohtaa,‎ ‏ja on tietysti tärkeää,‭ ‬että toisaalta on nämä suomalaiset vienninedistämiskohdat ja toisaalta ne yleiset ihmisoikeus-‭ ‬ja puolustukselliset näkökohdat,‭ ‬joita kansainvälisesti pyritään edistämään.‭"

Puolustusministeriön tehtävänä on‭ ‬myös‭ ‬valvoa puolustusvoimia.‭ ‬Tämä‭ ‬taas osallistuu sotatarvikkeiden kehittämiseen läheisessä yhteistyössä yritysten kanssa.

Kattiloista ja paistinpannuista tunnettu Hackman oli aiemmin metalliteollisuuden monialayritys.‭ ‬Se osallistui aktiivisesti sotatarvikkeiden kehittämiseen yhdessä puolustusvoimien kanssa.‭ ‬Ne kehittivät esimerkiksi‭ ‬1980-luvun alussa panssariajoneuvoja vastaan suunnatun Kylkimiina‭ ‬81:n.

Hackman halusi myydä sitä ulkomaille,‭ ‬ja‭ ‬tarjosi miinojen myynnistä puolustusvoimille viiden prosentin rojaltia eli lisenssimaksua.

Puolustusvoimille se ei riittänyt.‭ ‬Se halusi jokaisesta myyntierästä‭ ‬10‭ ‬prosenttia aina‭ ‬10 000‭ ‬kappaleeseen saakka,‭ ‬ja sen ylimenevistä miinoista‭ ‬viisi prosenttia.‭

Rojalteja ei tarvinnut maksaa käteisellä.‭ ‬Kertynyt osuus myynnistä voitiin vähentää puolustusvoimien Hackmanilta tekemistä sotatarvikehankinnoista.‭

Palataan vielä Puolustusministeriön rooliin tässä kuviossa.‭ ‬Marraskuussa‭ ‬2011‭ ‬Sadankomitea kanteli oikeuskanslerille Puolustusministeriön toiminnasta,‭ ‬koska‭ ‬ministeriö‭ ‬ei vaadi sotilaskäyttöön vietävältä Vaisalan valmistamalta säähavaintoteknologialta puolustustarvikkeiden vientilupaa.‭ ‬

Puolustusministeriön edustaja kertoi MOT:lle,‭ ‬että teknologian pitäisi olla erityisesti valmistettu sotilaskäyttöön.‭ ‬Yrityksen myyntijohtaja Ari Meskanen‭ ‬kuitenkin‭ ‬vahvisti,‭ ‬ettei kyseisellä laitteistolla ole mitään siviilikäyttöä. Puolustusministeriö pyytää aina puolustusvoimilta lausunnon siitä,‭ ‬onko tiettyjä laitteita pidettävä sotilastarvikkeina.‭ ‬Näin on tehty myös Vaisalan tapauksessa.‭ ‬Tätä artikkelia varten kävimme läpi muutamia lausuntoja.‭ ‬Suurimmassa osassa niistä‭ ‬todettiin,‭ ‬että vienti hyödyttäisi‭ ‬myös‭ ‬puolustusvoimia.

‎"‏Puolustusministeriö joutuu vetämään tätä rajaa tavalla tai toisella,‭ ‬on kuitenkin valtioneuvoston asia päättää missä se pääpaino on,‭ ‬ja se voi olla joko viennin edistämisessä tai sitten ihmisoikeuksien ja kontrollin edistämisessä.‭ ‬Sanoisin,‭ ‬että maailma on tällä hetkellä niin epävakaa,‭ ‬että päätös varmaan pitäisi mennä sinne‭ ‬kontrollin edistämisen puolelle‭"‬,‭ ‬Koskenniemi totesi MOT-ohjelmassa.

Miten Sisun kaupoille kävi‭? ‬Asiakirjat eivät kerro,‭ ‬lähtikö‭ ‬puolustusministeri‭ ‬Ole Norrback‭ ‬vienninedistämismatkalle‭ ‬Kuwaitiin.‭ ‬Panssariajoneuvot olisi ollut tarkoitus‭ ‬toimittaa vuosina‭ ‬1991‭–‬.‭ ‬Kymmenen kuukautta telefaxin lähettämisen jälkeen‭ ‬Irak hyökkäsi Kuwaitiin.‭ ‬YK vaatii‭ ‬Saddam‭ ‬Husseinia vetämään joukkonsa maasta.‭ ‬YK:n‭ ‬turvallisuusneuvosto‭ ‬antoi‭ ‬valtuudet voimakeinojen käyttämiseen.‭ ‬Persianlahden sota alkoi tammikuussa‭ ‬1991,‭ ‬kun Yhdysvaltain johtama yli‭ ‬30‭ ‬maan liittouma hyökkäsi Irakin armeijaa vastaan.‭ ‬Entisestä liittolaisesta tuli vihollinen.

Kasvu ja työllisyys turvattava vaikka ihmisoikeuksien kustannuksella

Suomen viranomaiset ovat vakuuttaneet maamme noudattavan EU:n sotatarvikeviennin Yhteisessä kannassa vuonna 2008 asettuja vientikriteerejä. Niitä on kahdeksan, ja ne liittyvät alueelliseen rauhaan, kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Sitten koitti joulukuu 2011. Valtioneuvosto myönsi Patrialle luvan viedä 36 kranaatinheitinjärjestelmää Saudi-Arabiaan. Ulkoministeriö oli esittänyt vientiluvan hylkäämistä. Lyhyesti sanottuna syynä oli, että Saudi-Arabia on yksi maailman vähiten demokraattisista maista ja sen ihmisoikeustilanne on hyvin heikko. Patria muistutti lobbareidensa avulla, että kyseessä on yli 100 miljoonan euron arvoinen kauppa.

Kaksi kuukautta myöhemmin Ylen MOT-ohjelma kertoi Vaisalan myyneen 4,4 miljoonan euron arvoisen tykistön säähavaintojärjestelmän asennettavaksi osaksi itävaltalaista tulenjohtojärjestelmää. Kauppa oli tehty vain kuukautta ennen julkisuudessa arvosteltua kranaatinheitinkauppaa. Toisin kuin Patrian, Vaisalan ei tarvinnut kysellä vientilupien perään.

Kansalaisten lähettämän palautteen mukaan suomalaisten yritysten vientitoimintaa ei tulisi tällaisilla kanteluilla ja televisio-ohjelmilla vaikeuttaa. Yrityksistä oli huolissaan myös valtioneuvosto, joka perusteli Patrian vientilupaa sen tuomilla yli 270 henkilötyövuodella. Neljä ministeriä oli kuitenkin eri mieltä ja äänesti vientilupaa vastaan.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja kansanedustaja Jussi Niinistö jätti asiasta kirjallisen kysymyksen puolustusministerille. Hän tiedusteli, millä perusteilla hallitus aikoo jatkossa myöntää vientilupia ja taata suomalaisen puolustustarviketeollisuuden sekä sen työpaikat. Niinistö viittasi neljän ministerin kielteiseen kantaan. Niinistön puoluetoveri kansanedustaja Jussi Halla-aho ilmoitti aiemmin vastustavansa asekauppaa diktatuureihin.

Puolustusministeri Stefan Wallin avasi omaa näkemystään Nytid-lehden haastattelussa. Hän sanoo Suomen noudattavan "mustia listoja". Tällä hän tarkoittaa asevientikieltoja, jotka ovat kansainvälisen järjestelmän minimikriteeri. Näin Wallin hylkäsi suomalaisen ulkopolitiikan vanhan kirjoittamattoman säännön, jonka mukaan aseita ei viedä sotaa käyviin maihin. Näyttää siltä, että ihmisoikeudet ja kansainvälinen rauha ovat asioita, joihin meillä on varaa vain hyvinä aikoina. Ei silloin, kun niitä juuri kaikkein eniten tarvitaan.

Artikkeli perustuu Sadankomitean SaferGlobe Finlandilta tilaamaan selvitykseen suomalaisen aseteollisuuden vienninedistämisestäm ja julkaistiin alun perin Pax-lehdessä. Lue koko artikkeli Suomen Sadankomitean sivuilla.