Suomi sijoittuu yhdeksänneksi humanitaarisen avun tehokkuutta seuraavan DARA-järjestön vuoden 2011 humanitaarisen avun indeksissä. Indeksin mukaan Suomi on noussut kaksi sijaa vuodesta 2010.

Suomen yläpuolella indeksissä ovat esimerkiksi Norja, Tanska, Ruotsi, Irlanti ja Alankomaat.

Indeksissä tarkastellaan 23 lahjoittajamaan toimia yhdeksässä eri humanitaarisessa kriisissä. Sen mukaan Suomen vahvuuksia ovat esimerkiksi läpinäkyvyys, unohdettujen kriisien rahoittaminen ja siviilien suojelun puolesta puhuminen. Parannettavaa taas on esimerkiksi katastrofiriskien vähentämisessä ja paikallisen kapasiteetin vahvistamisessa.

Indeksin mukaan Suomi antoi vuonna 2010 yksittäisistä maista eniten humanitaarista apua Pakistaniin, Haitiin ja Sudaniin.

Ulkoministeriön mukaan alkuvuonna Suomi käyttää humanitaariseen apuun 67 miljoonaa euroa. YK:n vetoomuksen mukaisesti painopiste on Afrikassa. Tärkeitä avustuskohteita ovat esimerkiksi Afrikan sarvi, Sahelin alue ja Kongon demokraattinen tasavalta. 

Apu politisoituu

Indeksin mukaan mukaan viime vuosina katastrofiapu ylipäätään on parantunut, mutta esimerkiksi ihmisten haavoittuvuuden vähentämisessä on yhä parantamisen varaa.

Yksi suurimmista puutteista on myös se, ettei avun tarvetta ennakoida. Viime vuonna se kävi ilmi esimerkiksi Afrikan sarven ruokakriisissä, johon ei vastattu ajoissa. 100 000 ihmistä kuoli.

Indeksin mukaan myöskään sukupuolikysymyksiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota – esimerkkinä vaikkapa turvattomien vessojen rakentaminen Haitin ja Kongon pakolaisille. Huolenaiheena on myös sotilaallisten ja taloudellisten kysymyksen meno avun edelle, mikä näkyy esimerkiksi Somaliassa, Palestiinalaisalueella ja Kolumbiassa.

YK pyysi vuonna 2011 8,9:ää miljardia dollaria 50 miljoonan ihmisen auttamiseen. Vain 62 prosenttia saatiin kasaan. Se vaikeutti etenkin kriiseistä toipumista, DARA muistuttaa.