Intian taloustilanne ei ole enää yhtä nousujohteinen, mihin viimevuosien talouslukemat ovat antaneet meidän tottua. Sijoitukset ovat laskussa, inflaatio korkea ja talouskasvu on jäänyt alle seitsemän prosentin viime vuosien jopa kymmenen prosentin kasvulukujen jälkeen.

Tästä huolimatta Intian valtavat markkinat, uudistushaluinen julkinen ja yksityinen sektori sekä yhä enemmän kuluttava väestö ovat mahdollisuus kasvuhakuisille suomalaisyrityksille, sanoo suomalaisten Intian valloitusta tukemaan perustetun FinNode-innovaatioverkoston johtaja Riku Mäkelä.

"FinNode voi olla se linkki, joka yhdistää suomalaisen yrittäjän esimerkiksi intialaiseen korkeakouluun, paikalliseen yrittäjään tai toimii sillanrakentajana suomalaisten yhteistyökumppaneiden ja suurempien kokonaisuuksien välillä", Mäkelä sanoo.

Esimerkiksi megaluokkaa olevat julkisen sektorin investoinnit, kuten ePachayat-hanke, voivat olla merkittävä mahdollisuus suomalaisyrityksille, Mäkelä sanoo.

Panchayat viittaa aluehallintoyksikköön ja hankkeen yleisenä tavoitteena on kytkeä 260 000 aluehallintoyksikköä internetiin ja tiedon sähköiseen hallintaan ja jakamiseen. Korruption hallitsemassa maassa tämä on askel kohti läpinäkyvämpää ja demokraattisempaa yhteiskuntaa.

* * *

Vaikka suomalaisten mielikuvissa Intia on yksi yhtenäinen maa, ihmisiä Intiassa on melkein kolmen Euroopan unionin verran. Intia koostuu yli kolmestakymmenestä osavaltiosta, joissa on omat hallituksensa, mahdollisesti oma kieli ja toisistaan poikkeava kulttuuri. Ei olekaan yhdentekevää, lähteekö yritys hakemaan kasvua Mumbaista, Chennaista vai Bangaloresta.

Riku Mäkelä visioi, että muutaman vuoden kuluttua Suomen ja Intian välillä on useita yhteisesti resursoituja innovaatiotoiminnan verkostoja ja keskittymiä, joissa molemmat osapuolet tuovat mukaan sitä osaamista, joka toiselta puuttuu.

Suomi voi tuoda yhteistyöhön mukaan niin sanottua "yltäkylläisyyden osaamista", kun taas intialainen kumppani osaamista, joka kumpuaa rajatuista resursseista ja kehittyvien markkinoiden toimintaympäristön tuntemuksesta, Mäkelä kuvaa.

Samalla Mäkelä korostaa Bottom of the Pyramid -mallia Intian markkinoita valloitettaessa. Sen mukaan Intiassa köyhyysrajan alapuolella elävä yli 40 prosenttia väestöstä on markkina, jota ei voi ohittaa. Köyhät väestöryhmät tuleekin Mäkelän mukaan nähdä ennen kaikkea kriittisinä kuluttajina, ei taloudellisena taakkana tai kehitysavun kohteena.

Kehittyville markkinoille suunnatut innovaatiot voivatkin hänen mukaansa löytää jalansijaa myös kehittyneiltä markkinoilla, mutta tärkeää on tuotteen suunnittelu pyramidin pohjalla olevien kuluttajien tarpeet huomioiden.

* * *

Mäkelän mukaan pyramidin pohjalla olevat kuluttajat ovat samalla erittäin merkkitietoisia ja omaksuvat uutta teknologiaa nopeasti. Mumbain slummeissa monessa taloudessa on televisio, matkapuhelimet, jääkaappi ja muita kotitalouskoneita, samaan aikaan kun slummien kunnallistekniikka ei täytä alhaisimpiakaan vaatimuksia. Tuotteiden tulee näin ottaa huomioon paikallinen infrastruktuuri.

"Innovaatio ei välttämättä ole tuote itse, vaan esimerkiksi toimiva logistinen verkosto, jonka avulla tuotteet saadaan markkinoille nopeasti ja niillä on toimiva käyttöympäristö", Mäkelä kuvaa.

Kun Nokia investoi vuosia sitten halpoihin kännykkämalleihin, seurauksena oli kymmenien miljoonien köyhien pääsy kännyköiden aktiivisiksi käyttäjiksi. Monissa maissa yleistyvät mobiilit pankkipalvelut ovat tehneet köyhistä aktiivisia rahoituspalveluiden käyttäjiä. Teknologia on jo nostanut aktiivisen kansalaisuuden kehitysmaissa aivan uudelle tasolle, eikä kannattava yritystoiminta ole vastakohta demokratialle tai hyvinvoinnin edistämiselle.

FinNode toimii edustamiensa julkisten organisaatioiden rajapinnassa, joiden toiminta on totuttu näkemään toisistaan erillään. Mäkelä nostaa esiin linkin kehitysyhteistyön ja innovaatiotoiminnan välillä. Ulkoasiainministeriö saa vuosittain kehitysapuun varoja huomattavasti enemmän kuin Tekes innovaatiotoimintaan.

Kun haetaan vaikuttavuutta sekä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja, merkittäviä tuloksia voidaan saada tiivistämällä yhteistyötä kehitysyhteistyön ja innovaatiotoiminnan välillä, korostaa Mäkelä.

Kirjoittaja työskentelee New Delhissä kehitysyhteistyötehtävissä.