Kansalaisjärjestöt ovat pettyneitä Brasilian Rio de Janeirossa viime viikolla pidettyyn kestävän kehityksen huippukokoukseen. Hallitukset sitoutuivat loppuasiakirjassa ilmastonmuutoksen pysäyttämisen sijaan ainoastaan seuraamaan ja tarkkailemaan yhä pahenevia ongelmia, toteavat suomalaisjärjestöt kannanotossaan.

Järjestöjen mukaan loppuasiakirjasta puuttuu näkemys maapallon kantokyvyn rajoista, samoin tietoisuus korjaavien toimenpiteiden kiireellisyydestä. Köyhyyden poistaminen, ilmastonmuutoksen torjuminen sekä luonnon ja kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttäminen ovat järjestöjen mukaan esimerkkejä välittömistä konkreettisia jatkotoimia vaativista asioista.

Pettymysten ohella päätösasiakirjaan sisältyy järjestöjen mukaan kuitenkin myös joitakin valopilkkuja. Yksi näistä on esitys kestävän kehityksen tavoitteista, jotka ovat jatkoa YK:n vuosituhattavoitteille. Uusien tavoitteiden tulisi valmistua vuonna 2014.

Myönteinen saavutus oli myös se, että kaikkien ihmisten oikeus ruokaan ja veteen tunnustettiin.

"Kansainvälinen yhteisö näyttää sisäistäneen, että ruokaturva, kestävä maatalous ja naisten oikeudet – mukaan lukien maanomistus- ja perintäoikeudet – liittyvät erottamattomasti yhteen", toteaa Suomen YK-liiton koordinaattori Jenni Kauppila.

Ministeritkin tyytymättömiä

Suomen valtuuskuntaa Rion kokouksessa johtaneen ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan mukaan myönteistä on lähes kaikkien kestävän kehityksen saavuttamiseksi tärkeiden asioiden kirjaaminen loppuasiakirjaan.

Blogissaan Tuomioja kuitenkin huomauttaa, että "oikeudellisesti sitomattomassa poliittisessa asiakirjassa niiden [kestävän kehityksen tavoitteet] toteutuminen on tulevan työn varassa".

Ympäristöministeri Ville Niinistön mukaan lopputulos ei ole ympäristön näkökulmasta riittävän hyvä huolimatta esimerkiksi valtamerien suojelussa, kalakantojen turvaamisessa ja ruokaturvassa saavutetuista edistysaskelista. Niinistö kuitenkin uskoo, että Rion kokous voi toimia lähtöpisteenä prosessille ympäristöongelmien tehokkaaseen hoitamiseen.

Vihreä talous ei edennyt

Vihreä talous, toinen Rion pääteemoista, herätti ennen kokousta runsaasti ristiriitoja. Erityisesti kehitysmaat suhtautuivat siihen torjuvasti, koska vihreän talouden käsitteen pelättiin korostavan taloudellisia tavoitteita sosiaalisten tavoitteiden kustannuksella.

Loppuasiakirjan muotoilut teollisuusmaiden omaan keskusteluunsa tuomasta vihreän talouden käsitteestä jäivät ohuiksi, mikä Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Jouni Nissisen mukaan oli osoitus kehitysmaiden kasvaneesta voimasta kansainvälisissä neuvotteluissa.

Myös kansainvälisen Maan ystävien ohjelmakoordinaattori Lucia Ortiz on mielissään siitä, ettei teollisuusmaiden ja monikansallisten yritysten ajama vihreä talous edennyt.