Lontoon olympiakisojen järjestäjät aikovat toteuttaa kestävimmän koskaan järjestetyn suuren urheilutapahtuman. Kestävyyden arviointi on järjestäjien mukaan sisällytetty osaksi kaikkia kisajärjestelyjä koskevia päätöksiä.

Muun muassa kisojen, valmisteluaika mukaan luettuna, aiheuttama hiilijalanjälki aiotaan mitata. Samoin tavoitteena on, ettei kisoista syntyisi lainkaan jätettä.

Lopullinen arvio kisojen kestävyydestä voidaan tehdä niiden päätyttyä. Kuitenkin jo tässä vaiheessa näyttää, ettei tavoitteessa ole kaikilta osin onnistuttu, kuten muun muassa järjestelykomitean viime vuonna järjestämä tarjouskilpailu olympiastadionin muovikatteesta osoittaa.

Arvoltaan noin kuuden miljoonan euron tarjouskilpailun voitti yhdysvaltalainen Dow Chemical, joka on myös yksi Kansainvälisen Olympiakomitean pääsponsoreista. Brittiläinen Guardian arvioi sopimuksen arvoksi noin 83 miljoonaa euroa.

Dow Chemical on vuodesta 2001 lähtien omistanut sataprosenttisesti Union Carbide -yhtiön (UCC). Se tunnetaan vuonna 1984 tapahtuneesta Bhopalin myrkkyvuodosta Intiassa.

Noin puoli miljoonaa ihmistä altistui myrkylliselle metyyli-isosyanaattille, tuhansia kuoli ja maailman suurimman teollisuuskatastrofin seuraukset näkyvät yhä. Dow Chemical on kiistänyt vastuunsa UCC:n toimista.

Lontoon kisajärjestäjän kestävyyskomitean jäsen, Action Aidin yksikönjohtaja Meredith Alexander, vaati Bhopalin tapahtumiin vedoten sopimuksen purkamista. Kun siihen ei suostuttu, hän erosi komitean jäsenyydestä tammikuussa.

Myös Amnesty International kritisoi kisajärjestäjien yhteistyötä Dow Chemicalin kanssa ja muistutti yhtiön vastuusta Bhopalin onnettomuudesta.

Olympiakisat viherpesun välineenä

Lontoon kisojen voittajille jaettavat mitalit toimittavan Rio Tinto -yhtiön toiminnan kestävyys on myös kyseenalaistettu. Mitaleihin käytettävät metallit tulevat yhtiön kaivoksilta Utahista Yhdysvalloista sekä Mongoliasta.

Utahissa kansalaisliikkeet arvostelevat Rio Tintoa ilman epäpuhtauksista, jotka ovat aiheuttaneet vuosittain satoja ennenaikaisia kuolemantapauksia Salt Lake Cityn alueella. Mongolian aavikkoalueella toimiva kaivos puolestaan käyttää suunnattomasti alueen niukkoja vesivaroja.

Kahden vuoden takaisesta Meksikonlahden öljyvuodosta vastuussa oleva BP on yksi kisajärjestäjien pääsponsoreista. Vaikka BP vakuuttaa kaiken olevan kunnossa Meksikonlahdella, siellä kärsitään yhä öljyvuodon seurauksista.

Mereen vuotanut öljy tappaa edelleen delfiinejä, kilpikonnia ja muita eläimiä ja useat kalastajat ovat menettäneet elantonsa.

Lontoon kisojen ylikaupallisuutta ja kisojen sponsorien epäeettistä toimintaa vastustavan Greenwash Gold 2012 -kampanjan mukaan yhtiöt, kuten Dow Chemical, Rio Tinto tai BP koettavat kohentaa mainettaan esiintymällä näkyvästi rehtiä kilpailua korostavan olympialiikkeen yhteydessä.

Merkkiyhtiöt hakevat myönteistä julkisuutta

Olympialaiset ovat merkittävä tapahtuma myös urheiluvaatteita ja -välineitä valmistaville monikansallisille yrityksille. Muun muassa Adidas, Nike, Puma ja Speedo käyvät Lontoossa kilpailevien urheilijoiden rinnalla omaa kisaansa.

Urheilun merkkituotteiden valmistajat ovat kisajärjestäjien ja kansallisten olympiakomiteoiden merkittäviä sponsoreita. Esimerkiksi Adidas on yksi Lontoon kisojen järjestelykomitean pääsponsoreista, samoin se varustaa kymmeniä olympiajoukkueita.

Merkkiyhtiöt tavoittelevat myönteistä julkisuutta, ja siihen olympiakisat sopivat hyvin. Arvioidaanhan noin neljän miljardin ihmisen seuraavan Lontoon kisoja.

Urheilun merkkiyhtiöiden pimeä puoli on niiden tuotteiden valmistaminen halvan työvoiman maissa. Bangladesh, Kiina, Filippiinit, Pakistan, Sri Lanka ja Thaimaa ovat Adidaksen, Niken ja muiden tuotemerkkien tyypillisiä valmistusmaita.

Play Fair -verkoston Fair Games -raportin mukaan urheilutossuja, -paitoja, verryttelypukuja tai jalkapalloja tekevien työntekijöiden todellisuutta ovat nälkäpalkka, pitkät työpäivät, heikot asuinolot, sosiaaliturvan puute, tiukka työkuri ja työntekijöiden perusoikeuksien polkeminen.

Palkan pienuutta paikataan pikavipeillä

Raportin mukaan esimerkiksi Sri Lankassa urheilun merkkituotteita tekevien työntekijöiden palkka jää noin neljäsosaan elämiseen riittävästä palkasta.

Filippiineillä työntekijät joutuvat ottamaan pikavippejä selvitäkseen seuraavaan palkkapäivään. Rahan lainaajat vaativat työntekijöiden pankkikortin, jonka avulla he palkkapäivänä pidättävät työntekijän tililtä lainan sekä kertyneen koron.

Kehnon palkkauksen ja huonojen työolojen ohella työntekijöiden ammatillisen järjestäytymisen estäminen on yleistä. Se on tehokas keino estää työntekijöitä vaatimasta parannuksia asemaansa ja palkkaukseensa.

Kansainvälinen Play Fair -verkosto on vuoden 2004 Ateenan kisoista lähtien kampanjoinut urheiluvaatteita ja -välineitä valmistavien työntekijöiden oikeuksien puolesta. Verkosto on koettanut vaikuttaa Kansainväliseen Olympiakomiteaan, kulloiseenkin kisajärjestäjään sekä merkkituotteiden valmistajiin.

Lupauksista huolimatta edistystä ei ole juuri tapahtunut. Lontoon olympialaisten järjestelykomitean hankintaohjeistonsa todetaan muun muassa: "Joka tapauksessa palkan tulee aina olla tarpeeksi suuri, jotta työntekijä voisi saada sillä perustarpeet ja lisäksi hiukan rahaa säästöön."

Tätä periaatetta ei Fair Games -raportin mukaan ole noudatettu, eivätkä urheilun merkkituotteita valmistavien työntekijöiden työolot muutoinkaan ole sopusoinnussa olympialiikkeen periaatteiden, kuten solidaarisuuden ja reilun pelin kanssa.