Uskonto ei selitä arabinaisten oikeuksien polkemista

Vastoin yleistä luuloa uskonnolliset arabit suhtautuvat hyvin myötämielisesti naisten oikeuksien parantamiseen islamistissa maissa, tuore Gallupin tutkimus kertoo.

4.7.2012

•

Hanna Käyrä

Arabimaita ravistellut kansannousuaalto on korostanut oikeudenmukaisemman yhteiskunnan vaatimusta ja täten myös naisten oikeuksien parempaa toteutumista.

Vastoin yleistä luuloa uskonnolliset arabit suhtautuvat hyvin myötämielisesti naisten oikeuksien parantamiseen islamistissa maissa, tuore Gallupin tutkimus kertoo.

Gallupin kyselyn After the Arab Uprisings: Women on Rights, Religion, and Rebuilding tarkoituksena oli testata uskonnon ja ihmisoikeuksien välistä yhteyttä erityisesti niissä maissa, joissa koettiin kansannousu viime vuonna.

Uskonnolliseksi tunnustautuvista arabeista 69 prosenttia suhtautui naisen oikeuteen hakea avioeroa suotuisammin kuin arabi, jolle uskonto ei ollut tärkeä. Ei-uskonnollisista arabeista 46 prosenttia suhtautui myötämielisesti ero-oikeuteen.

Tutkimuksen mukaan mitä koulutetumpi ja menestyneempi mies, sitä enemmän hän kannattaa naisten oikeuksien vahvistamista. Siitä huolimatta argumentit arabinaisten roolin minimoimiseksi yhteiskunnassa verhotaan usein uskonnolliseen retoriikkaan.

Länsimaissa tutkimustulos voi olla yllätys. Kauhutarinat pakkoavioliitoista sekä nyrkin ja hellan välissä olevista naisista ovat arkipäivää. Moni tietää, ettei esimerkiksi Saudi-Arabiassa nainen saa ajaa autoa.

Naisen huonon aseman typistäminen uskonnosta johtuvaksi on kuitenkin kapeakatseista. Kyseinen puhe leimaa samalla arabimaiden pääuskonnon islamin. Uskonto toki vaikuttaa asiaan, mutta myös kulttuuri, tavat, arvot ja normit, jotka muuttuvat usein yhteiskuntaakin hitaammin.

Naiset olivat aktiivisesti mukana arabimaailman kansannousuissa. Miehillä on nyt näytön paikka siinä, otetaanko naiset mukaan päätöksentekoon.

Kommentit

Hienoa, että tuo aihe tuli esille. Minä kirjoitan juuri naiskappaletta Saudi Arabiaa käsittelevään kirjaani. Siinä kaikki aktivistinaiset tai jotenkin omasta asemastaan tietoiset naiset korostavat sitä, että heidän huono asemansa ei johdu islamista vaan islamin nimiin laitetuista heimojen perinteistä. On kysymys siis islamin tulkinnoista, joissa sekoitetaan heimojen perinteet ja uskonto. Toiseksi Saudi Arabiassa vaikuttaa myös se, että 1700-luvulla syntynyt wahabismi eli Al-Saud -perheen ja saarnaaja Abdel Al-Wahabin liitto pitää ainoana oikeana sunnimuslimien koulukuntana sitä kaikkein tiukinta eli hanbalilaista koulukuntaa. Muut kolme sunnikoulukuntaa ovat huomattavasti avoimempia. Uutta on nyt se, että nyt islamin tulkintannassa voidaa käyttää myös muita koulukuntia. Tämän minulle sanoi Nora Al-Ajlan -niminen Saudi Arabian ihmisoikeusyhdistyksen varapuheenjohtaja, joka on myös ottanut itselleen islamin tulkitsemisen tehtävän vaikka hän ei ole mujtahid eli virallisesti oikeutettu islamin tulkitsija. Myös naistenaseman kannalta hyvin aktiivinen kuninkaan tytär, prinsessa Adelah kertoi minulle haastattelussaan, että nyt yliopistojen teologian osastoilla nuo kaikki neljä koulukuntaa ovat sallittuja. Nämä ovat niitä pieniä askeleita eteenpäin joita Saudi Arabiassa tapahtuu. Vielä noista Saudi Arabian naisista: aktiivisin osa heistä on hyvin tietoinen siitä, että heidän vihollisensa yhteiskunnassa ja papiston keskuudessa ovat juuri noita, jotka sekoittavat heimokulttuurin ja islamin. Heille islam on aikanaan vapauttanut naiset Arabianniemimaan beduiinikulttuurin pimeistä puolista. Profeetan ensimmäinen vaimo Khadija oli liikenainen, jonka palvelukseen Mohammed meni. Tuohon aikaan naiset ratsastivat kamaleilla ja hevosillä, ja juuri tästä syystä esimerkiksi prinsessa Adelah sanoi, että hänestä autolla-ajoa voidaan täysin verrata kamelilla ratsastamiseen kun otetaan pois historialliset erot: kulkuneuvoja molemmat. Hänestä naisten ajokielto on humpuukia. Naisten ajokiellon takana on miesten pelko, että he eivät enää voikaan valvoa naisia, jos nämä ryhtyvät liikkumaan vapaasti. Ajomahdollisuus on naisten ensimmäinen vaatimus. Monet naiset ja avarakatseiset miehet ovat sitä mieltä, että ajokiellosta luovutaan pian Saudi Arabiassa. Liisa Liimatainen, toimittaja ja tietokirjailija

Kiitos kommentistasi Liisa. Aihe on hyvin tapetilla Lontoon olympialaistenkin takia, kun Saudi-Arabia taipui ottamaan kaksi naista joukkueeseensa mukaan. Sarah ‘Attar osallistuu 800 metrin juoksuun ja Wujdan Shahrkhani judoon. Toivotaan, että naisten vapaaseen liikkumiseen ei ole enää pitkä matka ja tytötkin saisivat mahdollisuuden koululiikuntaan.

Saudi Arabiassa on paljon aktiivisia ja omien oikeuksiensa puolesta taistelevia naisia, mutta samassa yhteiskunnassa elàà myòs valtava mààrà naisia, jotka puolustavat omaa nykyistà asemaansa. Heistà se on islamin sanelema vaikka tietoisin osa naisista -ja paljon myòs miehistà - teitàà, ettà Saudi Arabian naisten nykyinen asema riippuu heimokulttuureista, joiden kuvitellaan edustavan islamia niin kuin jo sanoin edellisessà kommentissani. Tàtà vààràà kàsitystà pitàvàt aktiivisesti yllà papiston konservatiivisen osa, joka on alistettu kuningashuoneen valvontaan ja tukee sità. Samanaikaisesti on aivan selvàà - ja làhes kaikki naisaktivistit tai omia asemiaan tyòelàmàssà puolustavat naiset - ettà nykyinen kuningas Abdullah yrittàà edistàà naisen asemaa. Kaikki kuitenkin tapahtuu erittàin hitaasti ja niin, ettà otetaan kolme askelta eteenpàin ja sitten kaksi taaksepàin. Kaikesta tàstà ristiriitaisuudesta huolimatta naisten aseman kannalta Saudi Arabiaa menee eteenpàin. Sen sijaan se ei tunnu menevàn eteenpàin yhtààn ihmisoikeuksien, kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien kannalta. Strategia nàyttàà olevan -jos Saudi Arabian johdolla on todella strategia - ettà yritetààn tasapainoitella konservatiivien ja uudistajien vàlissà ja pitàà konservatiivit tyytyvàisinà, mutta kuitenkin samalla otetaan pienià askeleita eteenpàin. Lukuisat tyòelàmàssà aktiiviset naiset ovat muuten sità mieltà, ettà juuri hidas eteneminen estàà se, ettà ààrikonservatiivit ryhtyvàt aktiiviseen vastarintaan. Minà olen kuitenkin koko ajan enemmàn sità mieltà, ettà kuninkaan pitàisi uskaltaa enemmàn. Lukuisissa yhteyksissa, aina 1960-luvun tyttòjen koulun perustamisesta làhtien on nàhty, ettà protestit lakkaavat aika nopeasti kun muutospààtòs on tehty. 1960-luvulla kuningas Feisal laittoi armeijan suojelemaan ensimmàisià tyttòjen kouluja. Alussa konservatiiviset perheet eivàt laittaneet omia tyttòjààn kouluihin - syntisiin paikkoihin - mutta vàhitellen koulua kàyvien tyttòjen mààrà lisààntyi. Nykyisin Saudi Arabiassa eràissà yliopistoissa opiskelijoista 60 % on tyttòjà. Sen lisàksi on aivan selvàà, ettà tytòt ja myòhemmin aikuiset naiset menestyvàt paremmin kuin miehet. Monet heistà tietàvàt sen minkà lànnen naiset ovat tietàneet jo kauan aikaa eli sen, ettà naisten pitàà olla 150 %, jotta heidàt arvioitaisiin sataprosenttisiksi. Nykyisin Pohjolassa taitavat menestyà keskinkertaiseksin naiset, mutta se onkin jo toinen tarina. Liisa Liimatainen

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia