Kisojen oikeudet, nimet ja tunnukset omistavan Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) kassaan kertyi kaksista edellisistä olympialaisista, Peking ja Vancouver, kaikkiaan noin 4,4 miljardia euroa.

KOK:n päätulonlähteet ovat kisojen lähetysoikeuksien myyminen sekä sponsoritulot. Niiden ohella tuloja kertyy lipunmyynnistä sekä lisensointituloista.

Pekingin ja Vancouverin lähetysoikeuksista KOK ansaitsi noin kaksi miljardia euroa ja meneillään olevan olympiadin lähetysoikeudet tuottavat noin kolme miljardia euroa.

KOK:n sponsorituotoista suurin osa tulee vuonna 1984 käynnistyneestä The Olympic Partners (TOP) -ohjelmasta. Tällä hetkellä ohjelmassa on 11 yritystä, muun muassa Coca Cola, Dow, McDonald's ja Samsung. Yhdenkään TOP-ohjelman yhteistyökumppanin liiketoiminta ei suoranaisesti liity urheiluun.

TOP-ohjelmaan kuuluville yrityksille taataan maailmanlaajuinen yksinoikeus markkinointiin omalla toimialueellaan. Esimerkiksi vain Coca Colaa voidaan markkinoida kisojen virallisena virvoitusjuomana.

KOK:n varallisuus moninkertaistunut

Vaikka KOK käyttää tuloistaan 90 prosenttia kisajärjestäjien, kansainvälisten urheilujärjestöjen sekä kansallisten olympiakomiteoiden tukemiseen, sen oma varallisuus on yli nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Viime vuoden heinäkuussa KOK:n presidentti Jacques Rogge ilmoitti järjestön varallisuudeksi noin 413 miljoonaa euroa. Vuonna 2001 varat olivat 73 miljoonaa euroa. KOK on selvästikin onnistunut tavoitteessaan taloudellisesta riippumattomuudesta. Olympialiikkeen toiminta voisi jatkua, vaikka yhdet kisat jäisivät pitämättä.

KOK:n lisäksi kulloisellakin kisajärjestäjällä on oikeus yhteistyössä kansallisen olympiakomitean kanssa tehdä kisojen järjestäjämaahan kohdistuvia sponsorisopimuksia. Esimerkiksi Pekingissä paikallisia sponsoreja oli 51 ja tuottoa kertyi lähes miljardi euroa.

Lontoon kisojen paikallisia sponsoreita ovat muun muassa Adidas, BMW, BP, British Airways ja British Telecom. Kisojen järjestämisestä vastaa yksityinen yritys, The London Organising Committee of the Olympic Games and Paralympic Games Limited (LOCOG), jonka vajaan 2,5 miljardin euron budjetti rahoitetaan lähes kokonaisuudessaan yksityisellä rahalla.

Yksityinen raha ei riitä kaikkeen

Olympialaisten järjestäminen ei kuitenkaan onnistu pelkästään yksityisellä rahoituksella. Vaikka vuoden 1996 Atlantan kisat toteutettiin kaupallisesti ja ne tuottivat kymmenen miljoonaa dollaria voittoa, kisojen vaatimien liikennejärjestelyjen ja muun infrastruktuurin rakentamiseen käytettiin noin 500 miljoonaa dollaria verovaroja.

Lontoon kisojen arvioidaan maksavan noin kahdeksan miljardia euroa. Britannian kulttuuri- ja urheiluministeriö sekä kansallinen veikkausyhtiö ovat avustaneet kilpailujen suorituspaikkojen rakentamista ja infrastruktuurin kohentamista lähes kolmella miljardilla. Lisäksi Suur-Lontoo on avustanut kisajärjestelyjä runsaalla miljardilla.

Kisojen valmisteluaika on myös tuonut mukanaan ikäviä yllätyksiä. Alun perin laskettiin, että urheilijoiden ja kisatoimitsijoiden olympiakylän veronmaksajien hintalappu olisi ollut ei pitänyt alun perin maksaa veronmaksajille noin 440 miljoonaa ja suunnilleen saman verran piti tulla yksityiseltä sektorilta.

Tarkoitus oli, että sijoittajat myisivät olympiakylän asunnot heti kisojen jälkeen reilulla voitolla. Asuntokuplan puhkeaminen laski kuitenkin jopa 40 prosentilla asuntojen arvioitua uudelleenmyyntihintaa, eikä rahoittajia enää löytynytkään. Niinpä hanke siirtyi kokonaan veronmaksajien maksettavaksi.