Ranskassa keskustellaan ydinaseista

Kansainvälisen poliittisen tilanteen muutos ja kotimaan taloustilanne voivat pakottaa Ranskan harkitsemaan ydinaseistaan luopumista.

Keskustelun aiheesta avasi entinen pääministeri, sosialistipuoleen Michel Rocard. Hän totesi televisiohaastattelussa, että "Ranska säästäisi 16 miljardia euroa vuodessa, jos se luopuisi täysin tarpeettomasta aseesta". Myöhemmin hän selitti vain vitsailleensa.

Sosialistipresidentti Francois Hollande kieltää hallituksellaan olevan minkäänlaisia aikeita ydinaseriisuntaan nähtävissä olevassa tulevaisuudessa.

Hollanden kanta perustuu uskomukseen, jonka mukaan ydinase antaa Ranskalle erityisen aseman ja tekee siitä yhdenvertaisen muiden YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden, Britannian, Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen, kanssa.

Ilman ydinasetta Ranska kutistuisi todelliseen geopoliittiseen asemansa kokoiseksi, keskivahvaksi ja keskinkertaiseksi.

Pariisilaista kansainvälisten ja strategisten tieteiden instituuttia johtava Pascal Boniface sanoo, että aika on otollinen ydinasekeskustelulle.

"Jos Ranska luopuu ydinaseesta, se varmasti menettää uskottavuuttaan kansainvälisenä voimankäyttäjänä ja heikentää omaa strategista asemaansa", hän myöntää.

Boniface muistuttaa kuitenkin, että alunperinkin ydinase merkitsi geopoliittista elettä, ei sotilaallista välttämättömyyttä.

Ydinase ei ole henkivakuutus

Kylmä sota on ohi ja velkakriisi ja heikkenevä talous luovat uudenlaisia uhkia.

Hollanden olisi samaan aikaan pelastettava valtion talous ja auettava teollisuutta selviytymään yli taloudellisen taantuman. Toimia vaativat odottamaton 10 miljardin euron budjettialijäämä ja odotettu bruttokansantuotteen lasku.

Suolaa haavoihin hierovat ranskalaisten yritysten, muiden muassa Peugeot'n, ilmoitukset irtisanomisista.

Monien analyytikkojen mukaan kiusaus leikata tarpeettomia menoja – erityisesti puhtaasti symbolista ydinasearsenaalia – ja sijoittaa rahat järkevämpiin hankkeisiin, on nyt suurempi kuin koskaan.

Parlamentin puolustusvaliokunnassa entinen puheenjohtaja Quilés kutsuu ydinaseita kalliiksi hulluudeksi ja tyrmää puheet niiden "henkivakuutusluonteesta".

"Kuolemanvakuutuksia ne pikemminkin ovat", hän sanoo ja lisää uskovansa, että Ranskan ydinaseistukseen vaaditaan lähitulevaisuudessa lisärahoitusta. Aseita on päivitettävä ja kalliita lisälaitteistoja – kuten sukellusveneitä – hankittava.

Eläkkeellä oleva kenraali Bernard Norlain kannustaa ydinaseriisuntaan. "Ydinaseita puolustavat argumentit pätivät kylmän sodan aikana, mutta strateginen tilanne maailmassa on muuttunut radikaalisti 1990-luvusta. Emme voi pitää kiinni 1980-luvun perusteluista."

Ydinaseetonta maailmaa ajavaan Global Zero -hankkeseen osallistunut Norlain valittaa, että presidentti Hollande näyttää taipuvan paineen alla ylläpitämään hyödytöntä asearsenaalia.

"Hollanden lausunnot asiasta ovat äärimmäisen konformistisia", hän sanoo. Moni sotilasasiantuntija taas huomauttaa, että tuskin kukaan haluaa jäädä historiaan presidenttinä, joka riisui Ranskan yksipuolisesti ydinaseista.