Algerian berberit kahden tulen välissä

Väkivalta leimahtelee Algerian berberi-vähemmistön asuinsijoilla Kabyliassa. Asukkaiden mukaan sekä Algerian turvallisuusjoukot että islamistinen al-Qaida pyrkivät häätämään berberit alueelta.

Graffitien sotkemat arabiankieliset tienviitat kielivät konfliktista, joka on kytenyt siitä asti, kun Algeria itsenäistyi Ranskan vallasta 1962.

Tanskan kokoinen Kabylia oli itsenäinen valtio, kunnes se liitettiin Ranskan valloittamaan Algeriaan 1800-luvulla. Alueen reilut kuusi miljoonaa asukasta ovat berbereitä ja käyttävät itsestään nimitystä amazigh (vapaa mies). He elivät seudulla kauan ennen 600-luvulla saapuneita arabeja.

"Arabialainen Algeria korvasi ranskalaisen Algerian, jakansamme jäi sivuun vallanvaihdossa", Razik Zouaoi sanoo. Hän toimii berberikielen säilymisen puolesta.

Pohjois-Afrikassa Marokosta Egyptiin ulottuvalla alueella elää lukuisia berberikansoja, joihin luetaan myös Saharan tuaregit. "Meidät on alistettu vuosisatoja jatkuneeseen arabialaistamiseen", Zouaoi sanoo.

Kasarmien varjossa

Kabylian hallintokeskuksesta Tizi Ouzousta kaakkoon sijaitsee pieni Beni Yennin kylä (kabyylien kielellä Ait-Yenni). Väliin jäävä vuoristo on asukkaiden mukaan täynnä tarkastuspisteitä.

"Poliisi käyttää jopa pomminpaljastimia joka pisteellä. Jouduin avaamaan takakontin kolmesti matkalla Tizistä tänne. Miten on mahdollista, että islamistiryhmät pystyvät toimimaan täällä raskain asein ja ammuksin", eräs nuorukainen tivaa.

"Elämme valtavien kasarmien muurien takana", Kabylian autonomialiikkeen (MAK) puheenjohtaja Bouaziz Ait-Chebib vahvistaa. Hänen mukaansa yli 40 prosenttia Algerian turvallisuusjoukoista on sijoitettu Kabyliaan. Mukana ovat armeija, santarmi, poliisi ja tiedustelupalvelu.

Ait-Chebib kuvaa vuonna 2001 perustettua MAKia alueen johtavaksi poliittiseksi voimaksi. Se haluaa "eroon arbialais-islamilaisesta ikeestä ja taistelee itsemääräämisoikeudesta."

Epäpyhä liitto berbereitä vastaan

Algerian sisällissota 1991-2002 vaati 200 000 uhria. Rauhan tultua maan johto armahti sitä vastaan sotineet islamistit. Nyttemmin huoli "terrorismin uhasta" on kasvanut, kun al-Qaidaan liitetyt iskut ovat yleistyneet varsinkin Kabyliassa.

Ait-Chebibillä on omat epäilynsä: "Islamisteja sanotaan usein oppositioksi, mutta he eivät ole vältelleet yhteistyötä armeijan kanssa, kun kyse on kansamme vainoamisesta. Me kun emme ole arabeja emmekä islamilaisia."

Amazighien ihmisoikeusliiton puheenjohtaja Hocine Azem kertoo, että berbereitä vangitaan ja heitä sieppaavat aseryhmät, joiden toimintaan poliisi ei puutu.

"Poliisi polttaa hehtaarikaupalla oliivitarhoja terrorismin vastaisten operaatioiden varjolla. Elämme maalla, ja meidän öljymme tulee oliiveista. Poliisi pyrkii kurjistamaan talouttamme ja pakottamaan ihmiset hylkäämään maansa", Azem lisää.

Hänen järjestönsä lähetti heinäkuussa raportin tilanteesta YK:n ihmisoikeuskomissiolle Geneveen.

Kidutusta ja murhia

Ihmisoikeusjärjestöt ovat kirjanneet alueelta satoja kidutus- ja pahoinpitelytapauksia. Ne sijoittuvat usein turvallisuuspalvelun salaisiin pidätyskeskuksiin.

Tunnetun amazigh-laulajan Ferhat Mehennin kotikylä Maraghna sijaitsee 25 kilometriä kaakkoon Tizi Ouzousta. Mehenni oli MAKin ensimmäinen puheenjohtaja, ja hänen 19-vuotias poikansa Ameziane surmattiin Pariisissa järjestön perustamisvuonna.

Mehenni tulkitsi murhan rangaistukseksi toiminnastaan, mutta johtaa nyt Pariisissa toimivaa "Kabylian väliaikaishallitusta".

"Algeria on valtava miinakenttä. Koskaan ei tiedä, milloin ja missä jotain räjähtää jalkojen alla", Beni Yennissä toimiva jalokivikauppias sanoo.