Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Ruotsin osasto on ajautunut kiistaan emojärjestönsä kanssa Wikileaksin keulakuvalle Julian Assangelle vaadituista turvatakuista.

Amnesty International vaati viime viikolla, että Ruotsi antaisi Assangelle takuut siitä, ettei tätä luovuteta Yhdysvaltoihin, jos tämä tulee Lontoosta Ruotsiin vastaamaan seksuaalirikossyytteisiin.

Assange on piileskellyt kesäkuusta asti Ecuadorin Lontoon-suurlähetystössä. Hän ei halua tulla vastaamaan syytteisiin, koska pelkää, että hänet luovutettaisiin Yhdysvaltoihin, jossa häntä saattaisivat odottaa syytteet Wikileaks-verkoston tietovuodoista.

Ruotsin Amnesty on kuitenkin eri mieltä Assangelle vaadituista turvatakuista. Se ilmoittaa tiedotteessaan, ettei ole samaa mieltä tavasta, jolla emojärjestö on asian muotoillut.

"Ruotsin osasto ei näe, että olisi sopivaa tai mahdollista vaatia Ruotsin hallitusta antamaan Assangelle takuut siitä, ettei tätä luovutettaisi Yhdysvaltoihin", tiedotteessa todetaan.

The Local -verkkolehden haastatteleman Amnestyn Ruotsin edustajan Bobby Velluccin mukaan Amnesty keskittyy asiassa seksuaalirikossyytteisiin. Hänen mukaansa järjestö kuitenkin vastustaisi Assangen mahdollista luovutusta Ruotsista Yhdysvaltoihin sillä perusteella, että se olisi riski tämän ihmisoikeuksille.

Suomen Amnesty ei ota kantaa

Amnestyn Suomen osaston vt. toiminnanjohtajan Päivi Mattilan mukaan järjestö ei ota kantaa kansainvälisen sihteeristön ja Ruotsin osaston näkemyseroihin. Suomen osasto korostaa hänen mukaansa sitä, että Assange on tärkeää saada vastaamaan raiskausepäilyihin Ruotsiin.

"Ymmärrämme sekä Ruotsin Amnestyn että kansainvälisen sihteeristön perusteita. Argumentteja on sekä puolesta että vastaan", hän muotoilee.

Mattilan mukaan ei ole tavallista, että Amnestyn eri osastot olisivat julkisesti eri mieltä asioista, vaikka järjestön sisällä erilaisista tulkinnoista voidaankin vääntää kättä.

Hän arvelee, että kiistan taustalla on osittain Ruotsin epäonnistuminen diplomaattisten takuiden myöntämisessä vuonna 2001. Tuolloin Ruotsin hallitus luovutti Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:lle kaksi egyptiläistä terroriepäiltyä, Ahmed Agizan ja Mohammed al-Zeryn, jotka olivat hakeneet Ruotsista turvapaikkaa.

Ruotsi oli saanut Egyptiltä  takuut siitä, että miehet saisivat kunnollisen oikeudenkäynnin eikä heitä kidutettaisi, mutta toisin kävi. Tapausta on kritisoitu laajasti, ja Ruotsi on myöhemmin maksanut miehille korvauksia näiden kohtelun vuoksi.

Mattilan mukaan tapauksen jälkeen Amnesty on vastustanut diplomaattisten takuiden myöntämistä, sillä se ei ole osoittautunut toimivaksi metodiksi.

"Ruotsin hallitus oli tehnyt sopimuksen takuista salassa. Amnestyn mielestä miehiä ei olisi koskaan pitänyt luovuttaa CIA:lle Egyptiin vietäväksi", Mattila toteaa.

Oleellisinta Assangen tapauksessa eivät hänen mukaansa olekaan turvatakuut vaan se, ettei tätä pitäisi luovuttaa Yhdysvaltoihin, mikäli tämän epäillään joutuvan siellä epäinhimillisen kohtelun uhriksi.