Juttu on ilmestynyt alun perin Ihmisiä muuttoliikkeessä -sivustolla.

Syyskuun alussa järjestetyssä Women in Somalia's War and Peace - From Victimhood to Agency -seminaarissa käsiteltiin naisten roolia Somalian rauhanrakennus prosessissa ja sekä YK:n päätöslauselmaa 1325 , jonka tavoitteena on suojata naisia ja tyttöjä aseellisissa selkkauksissa ja konflikteissa ja turvata heidän oikeutensa osallistua rauhanrakennukseen ja konfliktien ehkäisyyn.

Viime hetkellä Alankomaista paikalle hälytetyn somalialaistaustaisen ihmisoikeusaktivisti Stella Istarlin Ismailin mukaan diasporassa elävät somalinaiset työskentelevät aktiivisesti rauhan saavuttamiseksi. Naiset ovat myös onnistuneet vaikuttamaan Somalian uuden perustuslain sisältöön.

Seminaarin somalialaistaustaiset pääpuhujat Djiboutissa asuva Arafo Allalehia ja Etiopiassa asuva Kohadra Abdia joutuivat perumaan osallistumisensa, sillä heille ei myönnetty viisumia Suomeen, vaikka ulkoministeriö rahoitti heidän matkansa.

Diasporasta käsin voi vaikuttaa

Somalialaisten naisten rooli rauhanvälitystyössä on tärkeä. Naiset diasporassa ja kotimaassa osallistuvat tähän työhön.

Stella Istarlin Ismailin mukaan diasporassa ja Somaliassa asuvat naiset eivät aina ole yhtä mieltä siitä, miten Somaliaa tulisi kehittää, mutta kaikki haluavat rauhan Somaliaan.

Somaliassa asuvia ympäröivä todellisuus on karu. Ihmiset ovat eläneet sodan keskellä viimeiset 22 vuotta.

Ismailin mukaan sota ja korruptio on tullut osaksi somalialaisten arkipäivää ja ihmiset ovat tottuneet kauheuksiin.

Lapsia kaapataan perheistä, värvätään lapsisotilaiksi ja uhkaillaan sanomalla, että heidän perheensä tapetaan, jos he eivät lähde mukaan sotimaan. Diasporassa elävien on taisteltava sodan aikana syntynyttä sotaherrojen ja korruption kulttuuria vastaan, Ismail painottaa.

Sama kieli, sama mieli

Diasporassa asuvat somalialaistaustaiset osaavat puhua somalialaisille Ismailin mukaan oikeilla, paikallisille ymmärrettävillä, käsitteillä. Kansainvälisten toimijoiden puheet perustuvat kehitysretoriikkaan, joka ruohonjuuritasolla voi tuntua hyvin abstraktilta.

Paikalliset kuuntelevat tarkkaavaisemmin diasporassa asuvien mielipiteitä, kuin kansainvälisten toimijoiden ohjeita. Diasporassa asuvien suhde paikallisiin ihmisiin on Ismalin mukaan juuri diasporasta käsin vaikuttamisen tärkein etu.

Diasporan rooli Somalian jälleenrakentamisessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa on ollut tärkeä. Esimerkiksi väliaikaishallinnon ministereistä moni oli ulkomailla asuneita somalialaistaustaisia, jotka palasivat kotimaahan.

Myös uuden parlamentin puhemieheksi valittiin Norjassa elänyt henkilö. Silti parlamentin tärkeimmät tehtävät on edelleen jaettu klaanitaustan perusteella ja taistelu vallasta klaanien välillä on kovaa.

Epäluuloa diasporaa kohtaan

Somaliaan jääneiden suhde diasporassa asuviin ei ole kitkaton. Ismail kertoo huolestuttavasta kehityksestä somalialaisten suhtautumisessa diasporasta palanneisiin.

Perinteisesti Somaliassa jaotellaan ihmisiä sen perusteella, mihin klaaniin he kuuluvat. Nyt on syntynyt uusi jako somalialaisten ja diasporasta palanneiden välille. Diasporasta palanneita somalialaisia on jopa tapettu.

Diasporassa eläneiden naisten ja Somaliaan jääneiden naisten välillä on näkemyseroja myös siitä, mitkä asiat ovat taistelun arvoisia.

Diasporassa eläneet naiset ovat perustuslaki-prosessissa painottaneet esimerkiksi naisten kiintiöitä parlamenttiin. He puhuvat länsimaisen arvomaailman hengessä ihmisoikeuksien ja naisten oikeuksien tärkeydestä.

Somaliassa asuville naisille abstraktit ihmisoikeudet ovat toissijaisia niin kauan kuin ihmisten perustarpeet ovat tyydyttämättä. Päätöslauselmat eivät turvaa arjen turvallisuutta. Arjen ongelmat olisi ratkaistava ensin. Se taas on vaikeaa, jos naisia ei ole päättävissä elimissä.

Somalialaisten naisten tulevaisuudennäkymät

Kansalaisyhteiskunta teki paljon töitä uuden perustuslain eteen ja sen myötä Somaliassa on otettu suuri harppaus eteenpäin naisten aseman parantamiseksi. Naisjärjestöt saivat perustuslakiin läpi kohdan, jossa luvataan 30 % naiskiintiö parlamenttiin.

Valitettavasti tämä kiintiö ei tullut täyteen nykyisessä parlamentissa.

Somaliassa naisten arvostus yhteiskunnallisina vaikuttajina on edelleen heikkoa. Etenkin klaanivanhempien asenteiden muuttaminen on Ismailin ja African Care ry:n puheenjohtajan Batulo Essakin mielestä vaikeaa.

Klaanivanhempien asenteiden lisäksi korruptio vaikeuttaa naisten pääsyä yhteiskunnan avainasemiin. Paikat parlamentissa saadaan klaanisuhteiden lisäksi lahjomalla.

Tilanne Somaliassa vaikuttaa haastavalta, mutta diasporassa on toivoa. Seminaarissa kuultiin yleisön joukosta puheenvuoroja, jotka huokuivat suomensomalialaisten tahtoa ja motivaatiota työskennellä Somalian hyväksi.

Vaikuttaa siltä, että diasporassa elävät somalinaiset tulevat myös tulevaisuudessa olemaan aktiivisia vaikuttajia.