Hurrikaani herätti Hondurasin garifunanaiset

Hurrikaani Mitch teki pahaa jälkeä Hondurasissa 14 vuotta sitten, mutta siitä seurasi jotain hyvääkin. Garifunanaiset perustivat kansansa avuksi hätäkomitean, jonka työ tuottaa hedelmää edelleen.

Garifunat ovat Karibialla 1600-luvulla haaksirikkoutuneista espanjalaislaivoista pelastuneiden afrikkalaisten orjien ja paikallisen alkuperäisväestön jälkeläisiä.

Heitä asuu arviolta 600 000 Keski-Amerikassa, Karibialla, Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Garifunan kielessä on vaikutteita Länsi-Afrikasta ja Karibian arawakeilta sekä lainoja ranskasta, englannista ja espanjasta.

"Kun Mitch iski kyläämme, eikä apua tullut mistään, ryhdyimme yhdessä hankkimaan ruokaa, lääkkeitä ja suojaa, jottei kansamme hukkuisi", hätäkomitean johtaja Nilda Hazel Gotay kertoo.

Tuhansia kuoli ja katosi

Mitch riehui Karibialta Keski-Amerikkaan, Etelä-Meksikoon ja Yhdysvaltoihin ulottuvalla alueella loka-marraskuun vaihteessa 1998.

Pahimpaan rääkkiin joutui Honduras, jossa kuoli 6 500 ja katosi 9 000 henkeä. Kodittomaksi jäi 1,5 miljoonaa ihmistä, ja taloudelliset vahingot nousivat kolmeen miljardiin euroon.

Trujillon maakunnassa toimivaan Garifunien hätäkomiteaan kuuluu yhdeksän naista ja kolme miestä. Sen tärkeimmät työsarat ovat ympäristönsuojelu, kulttuurin vaalinta ja kestävä maatalous.

Muun muassa jokivarsien metsitykseen ja kemikaalittomaan viljelyyn keskittyneistä hankkeista on hyötynyt 16 kyläyhteisöä.

Apua köyhimmille

Gotayn mukaan hankkeille on saatu ulkomaista tukea, koska niillä autetaan äärimmäisen köyhiä garifunayhteisöjä.

"Opastamme ihmisiä kasvattamaan perinteisiä viljelykasvejamme, kuten maniokkia, taroa, keittobanaania, kookosta ja bataattia. Lisäksi opetamme lapsille garifunien musiikki- ja tanssiperinteitä", Gotay sanoo.

Hänen mukaansa oppi on auttanut kyliä varautumaan luonnonkatastrofeihin ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kuivuuskausiin.

"Garifunanaiset ovat osoittaneet johtajankykynsä. Se on vähentänyt kuluja ja vahvistanut ruohonjuuritason toimintaa", ympäristöasiantuntija Hugo Galeano vakuuttaa.

Oma tori ja karnevaali

Hätäkomitean ansiosta on pantu pystyyn Garifuna-tori, jolla myydään perinteisiä tuotteita. Huhtikuussa järjestetään aina garifunakulttuuria esittelevä karnevaali.

Lapsille opetetaan ontoksi koverretusta mahongista valmistetun rummun soittoa ja laulujen kirjoittamista omalla kielellään.

Santa Fen pormestari Noel Ruíz arvostaa komitean työtä, "koska se vastaa paikallisen väestön tarpeisiin."

"He menevät oman onnensa nojaan unohdetuille köyhille alueille. Paikallishallinnon pitäisi seurata esimerkkiä", hän pohtii.