SaferGlobe Finlandin tekemän selvityksen mukaan Suomen menot Afganistanin kriisinhallintaoperaatiossa ovat yli kolminkertaistuneet sitä mukaa, kun turvallisuustilanne maassa on murentunut.

Vielä vuonna 2002 menot olivat noin 20 miljoonaa euroa, mutta vuoteen 2011 mennessä summa oli lähes 65 miljoonaan euroa. Kaikkiaan vuosikymmenen aikana Suomi on käyttänyt lähes puoli miljardia euroa Afganistanin operaatiossa, SaferGlobe sanoo.

Huolimatta Suomen ISAF-operaation ulkopoliittisesta arvosta, Afganistanissa osallitumisen taloudellista hintalappua on järjestön mukaan vaikea arvioida, sillä rahasumma koostuu lukuisten eri hallinnonalojen rahavirroista. Hinta on kuitenkin välttämätön, jotta operaatiota voidaan arvioida poliittisesti.

"Rahamäärä ei ollut täysin oikeassa suhteessa kun verrataan sotilasoperaatioihin ja kehitysyhteistyöhön käytettyä määrää", arvioi rauhanjärjestö Sadankomitean pääsihteeri Eekku Aromaa.

Operaatioiden ennakointi vaikeaa

Konfliktin kiihtyessä myös kaatuneiden ISAF-sotilaiden määrä kasvoi. Kaatuneiden määrä oli huipussaan vuonna 2010, jolloin 632 ulkomaalaista sotilasta menehtyi vihollisuuksissa.

Yli puolet summasta, lähes 274 miljoonaa euroa käytettiinkin ISAF-sotilasoperaatioihin osallistumiseen. Suurin yksittäinen varustelumeno oli raskaiden panssaroitujen maasoajoneuvojen hankinta vuonna 2010 ja vuonna 2012, joihin upposi yhteensä vajaat 22 miljoonaa euroa.

Vajaa kolmannes rahasummasta käytettiin kehitysyhteistyöhön muun muassa YK:n, Maailmanpankin ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta. Noin kymmenen prosenttia, eli lähes 40 miljoonaa euroa käytettiin humanitaariseen apuun. Tästä reilut 11 miljoonaa käytettiin miinanraivaukseen ja miinojen uhrien auttamiseen.

SaferGlobe korostaa, että kriisinhallintaoperaatioihin osallistumisesta päätettäessä on yhä vaikeampi ennakoida operaatioiden kustannuksia. Lisäksi osa kustannuksista on välillisiä: esimerkiksi kriisin aiheuttama pakolaisongelma on aiheuttanut Suomelle vuosittain 1-2- miljoonan euron lisäkustannukset.