YK:n ilmastokokous lähestyy, puheissa toistuu kiire
Ympäristöjärjestöt vaativat päästövähennyksien kiristämistä, kehitysmaiden ilmastotoimien rahoituksen turvaamista ja tiukkoja pelisääntöjä Kioton ilmastosopimuksen jatkokaudelle.
Ensi maanantaina Qatarin pääkaupungissa Dohassa alkavaan YK:n ilmastokokoukseen valmistautuvat kansalaisjärjestöt ja virallinen Suomi olivat viime viikolla yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on nyt kova kiire, vitkuttelu kostautuu ja kasvihuonepäästöjen leikkauksille pitäisi asettaa nykyistä kunnianhimoisemmat tavoitteet.
Näkemyksiään peräkkäisinä päivänä esitelleet järjestöt ja Suomea Dohassa edustavat neuvottelijat olivat kuitenkin erimielisiä tavoitteiden kunnianhimoisuuden tasosta.
Tulevassa ilmastokokouksessa päätetään nyt päättyvän Kioton ilmastosopimuksen jatkosta, uuden globaalin sopimuksen neuvotteluista ja ilmastorahoituksesta.
Suomen ja EU:n tulisi järjestöjen mielestä näyttää Dohassa esimerkkiä ilmastokatastrofin estämisessä. Koska nykyinen vauhti leikata päästöjä ei riitä pysäyttämään ilmaston lämpenemistä kahteen asteeseen, järjestöt olisivatkin kiristämässä leikkaustavoitteita jo ennen kuin uusi maailmanlaajuinen ilmastosopimus tulee voimaan vuonna 2020.
EU on sen sijaan luvannut nostaa päästövähennystavoitetta, mutta vain jos muut niin tekevät.
"Mutta pitäisikö EU:n yksipuolisesti nostaa tavoitettaan, se on selvityksen alla. Suomi päättää sen mukaan omat toimensa", sanoi ympäristöministeri Ville Niinistö keskiviikkona Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa, jossa esiteltiin Dohassa käsiteltäviä asioita.
Konkreettisemmin EU:lle järjestöt esittävät 30 prosentin leikkauksia vuoden 1990 tasosta ja Suomelle 40 prosentin leikkauksia nykyisen 20 prosentin sijaan. Järjestöt myös asettaisivat tavoitteeksi lämpötilan nousun puoleentoista asteeseen.
Konsensus ratkaisee ilmaston tulevaisuuden
Sekä neuvotteluissa että itse sopimuksessa tulisi järjestöjen mielestä noudattaa yhteisen mutta eriytetyn vastuun periaatetta.
"Eri maiden historiallinen vastuu ja kyky vähentää päästöjä on oikeudenmukaisuuden nimissä otettava huomioon", sanoi suojeluasiantuntija Hanna Hakko Suomen Luonnonsuojeluliitosta.
Ympäristöministeri suhtautuu osaltaan luottavaisesti uuden ilmastosopimuksen aikaansaamiseen. "Durbanin kokous palautti uskon. Kaikki maat ovat sitoutuneet ilmastosopimuksen aikaansaamiseen vuoteen 2015 mennessä”, sanoo Niinistö. Dohassa pitäisi päättää sopimuksen neuvotteluaikataulusta ja -mandaateista.
Järjestöt ovat puolestaan huolestuneita päätösjärjestyksestä. Dohan ilmastokoukseen osallistuu 193 YK:n jäsenmaata ja päätöksiin vaaditaan osallistujien konsensus, mikä on osaltaan vaikeuttanut sitovien päätösten tekemistä edellisissä kokouksissa.
"Turhauttavinta olisi, että Dohassa tilanne tunnustettaisiin, mutta yksittäiset maat jyräisivät konkreettiset päätökset", sanoo Luonnonsuojeluliiton Hakko.
Ennakkoon on pohdittu myös millaisen linjan isäntämaa ottaa kokouksessa, sillä rikkaan Qatarin talous nojaa öljyyn ja maakaasuun. Qatarilaisilla on maailman suurin hiilijalanjälki.
Kansalaisyhteiskunnan asialistalla Dohassa:
- Teollisuusmaiden pitkän aikavälin virallisen ilmastorahoituksen luominen uusilla rahoituskeinoilla, kuten rahoitusmarkkinaverolla, laiva- ja lentoliikennemaksuilla tai päästöoikeuksien huutokaupasta saaduilla voitoilla.
- Köyhimmissä ja haavoittuvimmissa maissa tulisi keskittyä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen, kehitystä ei pitäisi vaarantaa ja päästövähennykset kattaa kansainvälisen ilmastorahoituksen avulla.
- Sukupuolinäkökulman kirjaaminen uuteen ilmastosopimukseen ja köyhien maiden naisten osallistumista neuvotteluihin edistetään. Hyvä tapa olisi kustantaa kehitysmaiden naisia kokouksiin kuten Suomi teki Kööpenhaminan kokouksessa, sanoo puheenjohtaja Helena Ranta 1235-verkostosta. "Ilmastonmuutos ei ole sukupuolineutraali asia", muistuttaa Ranta.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia