Tämä juttu on julkaistu alun perin Afrikan sarvi -verkkolehdessä. Lue lisää täältä.

YK raportoi kesällä, että puhtaan juomaveden saatavuuteen liittyvä vuosituhattavoite on saavutettu. Puhtaan veden puutteesta kärsivien osuuden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä on yksi YK:n asettamista vuosituhattavoitteesta.

Vuosituhattavoitteiden seurantaa varten maailma on jaettu kymmeneen alueeseen, joista yksi on Saharan eteläpuoleinen Afrikka. Olosuhteet alueella vaihtelevat suuresti, mutta YK:n mukaan kehitys on ollut hitainta juuri siellä.

Kehitys ei tottele keskiarvoja

Kehitystä on toki tapahtunut. Tuoreimpien tietojen mukaan esimerkiksi tyttöjen tasavertainen mahdollisuus koulutukseen on lähes toteutunut. Myös hi-viruksen leviäminen on saatu pysähtymään, ja uusien tartuntojen määrän kerrotaan vähentyneen.

Kun Afrikan sarven aluetta tarkastellaan maittain keskiarvojen takaa paljastuu synkkiä lukuja. Esimerkiksi Etiopiassa 82 prosenttia lapsista aloittaa peruskoulun, mutta vain alle puolet heistä jatkaa viimeiselle luokalle asti. Djiboutissa puolestaan alle puolet ikäluokasta ylipäätään edes aloittaa koulunkäynnin, ja heistäkin yli kolmasosa joutuu jättämään koulun kesken.

Sukupuolten tasa-arvo koulutuksessa ei kaikkialla ole aiempaa paremmalla tolalla: Somaliassa peruskouluasteella on vain 55 tyttöä sataa poikaa kohden, toisella asteella heitä on enää 46.

Ehkäisyä käyttää Etiopiassa vain alle kolmasosa naimisissa olevista 15—49 -vuotiaista naisista, Somaliassa vastaava luku on alle 10 prosenttia. Koko Afrikan sarven alueella hiv/aidsin levinneisyys on hyvin vähäistä. Vuodesta 1990 lähtien tartuntojen määrä on kuitenkin ollut alueella jatkuvassa kasvussa. Monen indikaattorin kohdalla esimerkiksi Somaliasta, Sudanista ja Etelä-Sudanista ei ole lainkaan saatavilla tilastotietoja.

Tavoitteet suuntaavat tekemistä

Edistysaskeleet vuosituhattavoitteissa osoittavat, että maailmanlaajuiset tavoitteet ja yhteinen päämäärä paremman maailman luomisesta eivät ole vain idealistista unelmointia. Selkeillä ja konkreettisilla tavoitteilla voidaan todellakin auttaa miljoonia ihmisiä.

"Vuosituhattavoitteet lisäsivät rahoittajien, kansallisten hallitusten, kansalaisyhteiskunnan ja suuren yleisön tietoisuutta ja tukea äitiys- ja lastenterveydelle, sukupuolten väliselle tasa-arvolle, tyttöjen koulutukselle ja hiv:n vastaiseen taisteluun. Edistystä onkin saavutettu näillä inhimillisen kehityksen osa-alueilla, mutta edistys on ollut maailmassa epätasaista", sanoo Väestöliiton kehityspolitiikan koordinaattori Hilkka Vuorenmaa.

Yhtenä merkittävänä saavutuksena Vuorenmaa pitää tiedon keruun parantumista, toisena kasvua maailman sosiaalituen määrässä. "Sosiaalisektorin tuki – mukaan lukien terveys ja koulutus – lähes kolminkertaistui vuoden 2000 jälkeen 6,1 miljardista dollarista 17,4 miljardiin vuonna 2009, vaikka globaalin talouskriisin vuoksi rahoitus laski 13,8 miljardiin vuonna 2010", Vuorenmaa laskee.

Vuosituhattavoitteet ovat myös lisänneet yhteistyötä maiden välillä ja harmonisaatiota eri köyhyydenvähentämisprojektien välillä.

Seuraavaksi kohti kestävää kehitystä

Suurinta osaa vuosituhattavoitteista ei ole saavutettu, ja arvioiden mukaan osan toteutuminen vuoteen 2015 mennessä jäänee haaveeksi. Ja vaikka tavoitteet saavutettaisiinkin, maailma ei silti ole valmis vuonna 2015. Maailmassa on edelleen nälänhätää, likaista juomavettä ja lukutaidottomuutta. Siksi kehitystavoitteiden tulisi olla globaalin agendan keskipisteessä vuoden 2015 jälkeenkin.

Parhaillaan YK:ssa ollaankin suunnittelemassa jatkoa vuosituhattavoitteille uusien kestävän kehityksen tavoitteiden muodossa.

"Vaikka edistymistä on tapahtunut vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa eri maanosissa ja maissa, on selvää, ettei niitä tulla saavuttamaan maailmanlaajuisesti vuoteen 2015 mennessä. Siksi on erittäin tärkeää, että niitä ei ohiteta, kun uusia kestävän kehityksen tavoitteita asetetaan", kommentoi Hilkka Vuorenmaa.

Ainakin Afrikan sarven mailla on vielä tekemistä vuosituhattavoitteidenkin kanssa.

Kirjoittajat ovat työskennelleet siviilipalvelusmiehenä ja korkeakouluharjoittelijana Suomen YK-liitossa vuonna 2012.