Tämä Attacin puheenjohtajien mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 4. joulukuuta.

Hallitus päätti perjantaina EU-ministerivaliokunnassa jättäytyä eurooppalaista rahoitusmarkkinaveroa valmistelevan ryhmän ulkopuolelle. Perusteet pois jättäytymiselle ovat hatarat, jopa virheelliset. Lisäksi päätös on vastoin hallitusohjelman kirjauksia.

Rahoitusmarkkinaveroa valmistelevaan maaryhmään osallistuminen tulisikin nostaa takaisin käsittelyyn.

Julkisesta keskustelusta on helposti saanut sellaisen kuvan, että valmisteluryhmään osallistuminen olisi tarkoittanut samaa kuin veron käyttöönotto. Jos suunniteltua veromallia ei pidetä riittävän hyvänä, ryhmästä voi kuitenkin lähteä pois koska tahansa. Suomi päätti nyt käytännössä olla käyttämättä puheoikeutta neuvotteluissa.

Pääministeri Jyrki Katainen perusteli päätöstä pelolla finanssialan työpaikkojen siirtymisestä Ruotsiin, mikäli vero otettaisiin käyttöön. Niin kutsuttu kotipaikkaperiaate kuitenkin tarkoittaa, että vero peritään aina, kun toinen kaupan osapuolista sijaitsee veroalueella. Esimerkiksi Ruotsi-kortilla uhkaillut OP-Pohjola joutuisi käytännössä siirtämään omistaja-asiakkaansa Ruotsiin, jos se haluaisi välttää veron.

Euroopan komission veroehdotuksessa on puutteensa, mutta juuri tämän vuoksi Suomen tulisi olla mukana kehittämässä mahdollisimman toimivaa veromallia. Kaavailtu veroprosentti (0,1 prosenttia osake- ja joukkovelkakirjakaupoista ja 0,01 prosenttia johdannaiskaupasta), on hyvin pieni, eikä mallissa veroteta esimerkiksi valuuttakauppaa lainkaan. Lisäksi veron alkuperäinen idea oli, että tuotot suunnattaisiin globaalin yhteishyvän tarkoituksiin, esimerkiksi kehityksen rahoittamiseen. Tämä ajatus on valitettavasti tipahtanut pois matkan varrella.

Puutteista huolimatta veron käyttöönotto nykyisessäkin muodossa olisi huomattava edistysaskel kohti oikeudenmukaisempaa ja vakaampaa maailmantaloutta. Rahoitusmarkkinat ovat tähän asti toimineet verovapaasti, mikä on kohtuutonta ja taloudellisesti tehotonta.

Eduskunnan käsittelyssä oleva pankkivero ei riitä. Toisin kuin rahoitusmarkkinavero, pankkivero ei puutu millään tapaa haitalliseen, kriisejä ruokkivaan keinotteluun.

Rahoitusmarkkinavero tuskin olisi mikään ihmelääke tai ainoa niistä keinoista, joilla paisuneita, riskialttiita rahoitusmarkkinoita voitaisiin hillitä. Se on kuitenkin toistaiseksi uskottavin pöydälle heitetty ehdotus.

Suomi sitoutui hallitusohjelmassa kiirehtimään rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa maantieteellisesti mahdollisimman kattavasti. Nykyisessä valmisteluryhmässä on mukana yli 90 prosenttia euroalueen väestöstä ja bruttokansantuotteesta. Kyse on siis hyvin laajasta ryhmästä.

Suomen lisäksi valmistelun ulkopuolella ovat euroalueen maista Luxemburg, Malta, Kypros ja Irlanti. Ne ovat kaikki tunnettuja veroparatiiseja, jotka suhtautuvat kielteisesti kaikkeen finanssialan sääntelyyn.

Onko tämä se viiteryhmä, johon Suomi kuuluu kansainvälisessä talouspolitiikassa? Toivottavasti ei.

Kirjoittajat ovat Attac Suomen puheenjohtajia.