Marraskuun alussa tapahtuneessa Israelin hyökkäyksessä Gazaan kuoli 158 palestiinalaista, joista 103 oli siviilejä ja näistä 30 lapsia. Loukkaantuneita oli yli tuhat. Israelissa kuoli 4 siviiliä sekä 2 sotilasta. Sotatoimet kohdistuivat myös Gazan alueen infrastruktuuriin tuhoten hallinnollisia rakennuksia, koteja sekä moskeijoita.

Gazan yhteenottojen kärjistymisen tuottamasta suuresta mediahuomiosta huolimatta, Israelin armeijan harjoittama väkivalta, sen uhka ja palestiinalaisten siviilien kärsimys Gazan alueella on kuitenkin jatkuvaa. Gazan eristäminen ei auta saavuttamaan rauhaa alueella vaan päinvastoin ruokkii konfliktia entisestään.

Israel saartoi Gazan kaistaleen vuonna 2007 ja hallitsee nykyään niin Gazan ulkorajoja kuin alueen meri- ja ilmatilaa. Yli 5 vuotta kestänyt saarto on mm. Amnesty Internationalin mukaan kollektiivinen rangaistus Gazan 1,6 miljoonaiselle väestölle ja siten kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastainen. YK sekä useat ihmisoikeusjärjestöt ovatkin vaatineet saarron välitöntä purkamista. Myös Suomi on yhdessä EU:n kanssa tuominnut Gazan saarron.

Vuosia kestänyt saarto on aiheuttanut sen, että miljoonat palestiinalaiset elävät eristettyinä vailla ihmisoikeuksia. Pulaa on käytännössä kaikesta, sillä saarron myötä sekä Gazan talous että alueen infrastruktuuri ovat luhistuneet täysin. Eniten tilanteesta kärsivät siviilit: Jopa 80 prosenttia väestöstä on riippuvaisia ulkomaisesta ruoka-avusta, mutta saarron vuoksi avustuksia on vaikea saada perille. Kaikkiaan 39 prosenttia Gazan väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella.

Ilman välittömiä muutoksia, tilanne Gazassa on huononemassa entisestään. YK:n elokuussa julkistaman raportin mukaan alue on vaarassa muuttua elinkelvottomaksi vuoteen 2020 mennessä ellei Israel lopeta saartoa. Gazan väkiluvun arvioidaan kasvavan vuosikymmenen loppuun mennessä jopa 2,1 miljoonaan asukkaaseen, joka tarkoittaisi entistä suurempaa kuormitusta jo valmiiksi saarron raunioittamalle infrastruktuurille.

YK:n esittämän arvion mukaan Gaza tarvitsee muun muassa 440 koulua, 800 sairaalapaikkaa ja yli tuhat lääkäriä lisää. Monet alueen sairaaloista ovat lisäksi kykenemättömiä tarjoamaan riittävää sairaanhoitoa ja vaativat välitöntä kunnostusta. Terveydenhuolto kärsii pahoin esimerkiksi säännöllisistä sähkökatkoista sekä heikosta vedenlaadusta. Gazan pohjavesivarantojen ennustetaankin muuttuvan peruuttamattomasti juomakelvottomaksi vuosikymmenen loppuun mennessä.

* * *

Saarron lisäksi Israel on asettanut Gazan rajojen sisäpuolelle niin kutsutun puskurivyöhykkeen, joka tarkoittaa käytännössä Gazan ja Israelin välisen rajavyöhykkeen militarisoimista kaistaleen sisäpuolella. Israel on kieltänyt tai rajoittanut tuntuvasti palestiinalaisten pääsyä näille maataloudelle tärkeille alueille ja valvoo kieltoa voimakeinoin.

Vuoden 2011 alkupuoliskolla sotilaat ampuivat puskurivyöhykkeellä ja sen läheisyydessä 19 palestiinalaista kuoliaaksi (joukossa 7 lasta) sekä haavoittivat 252 palestiinalaista (joukossa 73 lasta). Lisäksi Israel on tuhonnut yli 1000 alueella sijainnutta maatilaa ja kotia sekä useita kouluja, moskeijoita ja tehtaita. Vaikka uusin tulitaukosopimus velvoittaa Israelia lopettamaan kaikki aseelliset vihamielisyydet Gazassa, ovat väkivaltaisuudet palestiinalaisia siviilejä kohtaan jatkuneet. Sotilaat ovat tappaneet tulitauon aikana aidan läheisyydessä jo kaksi palestiinalaista sekä haavoittaneet useita kymmeniä, joiden joukossa myös 11 lasta. Lisäksi Israel on ampunut kalastusaluksia kohden sekä pidättänyt useita palestiinalaisia kalastajia lähellä Gazan rannikkoa.

* * *

Myös Suomi omalta osaltaan edesauttaa konfliktin jatkumista käymällä mittavaa asekauppaa Israelin suurimpien aseyhtiöiden kanssa, jotka hyötyvät Israelin sotatoimista Gazassa. Tämä on räikeässä ristiriidassa Suomen omiin virallisiin ulkopoliittisiin linjauksiin nähden, jonka mukaan "ihmisoikeudet ovat tärkeällä sijalla Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, ja ne otetaan huomioon sen kaikilla osa-alueilla aloitteellisesti ja johdonmukaisesti”. Linjaus ei vastaa todellisuutta, sillä viimeksi huhtikuussa puolustusministeriö ilmoitti käyvänsä kauppaa israelilaiselta Aeronautics Ltd:n kanssa 23,6 miljoonalla eurolla. Suomen ja Israelin välisen asekaupan yhteenlaskettu arvo on jo lähes 200 miljoonaa euroa.

Suomen onkin kauppapolitiittisilla ratkaisuillaan osoitettava, ettei se hyväksy Israelin ihmisoikeusrikkomuksia ja yhdessä muiden länsimaiden että EU:n kanssa luotava sekä taloudellista että poliittista painetta kauppakumppaniaan kohtaan saarron purkamiseksi. On korkea aika ryhtyä sanoista tekoihin ja vaatia Israelia noudattamaan kansainvälistä oikeutta - ennen kuin on liian myöhäistä.

Anu Aukeala on opiskelija Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa