Suomen Pakolaisapu on myöntänyt ensimmäisen vuoden maahanmuuttajamiespalkinnon. Mr Maahanmuuttaja -palkinnon tavoitteena on nostaa maahanmuuttajamiesten profiilia, Pakolaisavusta kerrotaan.

Palkinnon voittanut kamerunilainen Jude Njilalle tuli Suomeen alun perin opiskeluihin liittyvän työharjoittelun takia. Vaikka hän ei tiennytkään Suomesta aluksi juuri mitään, Njila viihtyi maassa hyvin. Muutaman kuukauden harjoittelujaksosta onkin tullut 15 vuotta Suomessa insinööriopintojen, Vantaalle muutamisen, avioliiton ja yrityksen perustamisen kautta.

Tällä hetkellä 45-vuotias kolmen lapsen perheenisä tekee maisteriopintoja Hankenilla ja jakaa sanomalehtiä aamuöisin. Lisäksi hän toimii lisäravinneliiketoiminnassa ja on vastikään perustanut oman yhden miehen muuttofirman.

Maahanmuuttajien haasteena kieli ja kulttuuri

Vuoden maahanmuuttajamiehen valintaa Njila pitää hyvänä aloitteena. Valinnalla voidaan Njilan mielestä lisätä ihmisten tietoisuutta maahanmuuttajien elämästä ja tavoittaa nimenomaan maahanmuuttajamiehet paremmin.

Maahanmuuttajien suurin haaste Suomessa on Njilan mukaan kielen oppiminen. Suomen kielen opiskeluun pitäisikin miehen mielestä kannustaa ulkomaalaisia aktiivisemmin jo heti Suomeen tulon jälkeen.

"Opiskelijoille, jotka valmistuvat Suomesta, kielenopiskelu on pakollista. Kieliopintoja pitäisi kuitenkin laajentaa kaikille maahanmuuttajille, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa jäädä Suomeen, Njila sanoo.

"Vaikka ihmisellä olisi muuten paljon osaamista ja taitoja, ilman kunnollista suomenkielentaitoa työllistyminen on vaikeaa", hän jatkaa.

Kielihaasteiden lisäksi Njila nostaa esille myös kulttuurien eroavaisuudet. "Afrikassa miehet ovat perinteisesti olleet perheen pää ja naiset ovat olleet kotona. Suomessa tasa-arvo on paljon pidemmällä, mutta Kamerunissakin se kehittyy pikku hiljaa", Njila sanoo.

Miehellä itsellään ei ole ollut mainittavia vaikeuksia Suomeen sopeutumisessa. Kotoutumisessa häntä on auttanut oma positiivinen asenne ongelmien edessä. 1990-luvulla maahanmuuttajia oli Suomessa vielä vähän ja Njilan mielestä asenne ulkomaalaisia kohtaan oli silloin varautuneempi. "Nykyään negatiivistä huutelua ei enää juurikaan kuule", hän sanoo.

Voittaja on myös kansalaisaktiivi

Vapaa-ajallaan Njila toimii aktiivisesti useissa yhdistyksissä. Hän on puheenjohtajana itse perustamassaan Kamerun-seurassa, jonka tavoitteena on lisätä eri kulttuurien kanssakäymistä ja luoda eri kulttuureista tuleville ihmisille mahdollisuus kohdata toisiaan. Suunnitelmissa on suomalaisen kulttuurikeskuksen perustaminen Kameruniin, jossa voitaisiin opettaa suomen kieltä nuorille, jotka haaveilevat opiskelupaikasta Suomessa.

Muita yhdistyksiä, joissa mies toimii, ovat kriittistä globalisaatiokeskustelua edistävä Attac sekä tasapuoliseen verotukseen ja läpinäkyvään kansainväliseen rahoitukseen kannustava Tax justice network.

Njila seuraa aktiivisesti myös Kamerunin kehittymistä. Hän on liittynyt Vantaan SDP:hen ja on kiinnostunut sekä politiikasta Suomessa että demokratian kehittämisestä Kamerunissa.