YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu UPR (Universal Periodic Review) on yksi tärkeimpiä ihmisoikeuksien toteutumista YK:n 193 jäsenvaltiossa valvovista mekanismeista. Tarkastelun toinen kierros alkoi vuonna 2012 ja kestää vuoteen 2016. Tällä kertaa paino on ensimmäisen kierroksen suositusten toimeenpanon tarkastelussa.

Yksi seuraavassa, tammikuussa 2013 käytävässä 15. sessiossa arvioitavista maista on Israel. Ensimmäistä kertaa UPR:n lyhyessä historiassa mekanismin yleismaailmallisuus on kuitenkin vaakalaudalla: Israel on nimittäin kieltäytynyt osallistumasta omaan arviointiinsa.

Maaliskuussa 2012 se ennennäkemättömällä päätöksellään katkaisi siteensä YK:n ihmisoikeusneuvostoon vastalauseena neuvoston päätökselle tehdä selvitys siirtokuntien vaikutuksesta alueen palestiinalaisille. Israelin ulkoministeriö kritisoi tuolloin neuvoston harhautuneen "ihmisoikeuksien edistämiseen tähtäävästä roolistaan yksipuolisen politiikan välineeksi."

Edellisessä, joulukuussa 2008 käydyssä arvionnissa annetuista suosituksista Israel hyväksyi kolme: poliisiväkivallan ja -kuolemantuottamusten tutkimisen sekä valtion sitoutumisen ihmisoikeuksiin kaikilla tasoillaan, moniavioisuuden kieltävän lainsäädännön aikaansaamisen ja vähemmistöjen oikeuksien turvaamisen. Valtaosa 45 valtion esittämästä 164 suosituksesta odottaa siis yhä Israelin vastausta.

Toisin kuin Israel, palestiinalaisten kansalaisjärjestöjen koalitio luovutti arviointia varten oman raporttinsa annettuun määräaikaan mennessä. Raportissa se kiinnittää huomiota muun muassa palestiinalaisvankien oloihin, Gazan tilanteeseen ja 2003 voimaantulleeseen, perheenyhdistämistä rajoittavaan kansalaisuuslakiin. Niin israelilaisen ihmisoikeusjärjestö Association for Civil Rights in Israelin kuin Amnesty Internationalin kritisoima laki rajaa muun muassa Palestiinalaishallinnon hallinoimien alueiden kansalaiset normaalisti perheenyhdistämisen myötä Israelin kansalaisten aviopuolisoille myönnettävän kansalaisuuden ja oleskeluluvan ulkopuolelle.

Israelin UPR-arvioinnissa avustavat valtiot (niin sanottu troikka) arvotaan 14.1.2013. Mikäli Israel ei tuohonkaan osallistu, on neuvoston päätettävä jatkotoimistaan.

Mitä tapahtuu, jos Israel todella jättäytyy arvioinnin ulkopuolelle? Tarkkaa tietoa siitä, miten tällaisessa tapauksessa meneteltäisiin, ei sen ainutkertaisesta luonteesta johtuen ole. Vaihtoehtoja on kaksi - molemmat jollain lailla prosessin arvovaltaa nakertavia. Joko Israelin arviointia siirretään tai arviointi pidetään ilman arvioitavaa valtiota edustavaa delegaatiota.

Niin Israelin poisjättäytyminen kuin sen seurauksena tapahtuva arvioinnin mahdollinen siirtyminen herättävät kuitenkin kysymyksiä prosessin uskottavuudesta ja tulevaisuudesta. Onko tämä ennakkotapaus, joka pahimmillaan johtaa vastaavanlaisiin toimiin myös muiden valtioiden taholta?

Neuvoston yleismaailmallisuudesta voidaan tosin kiistellä. Kesäkuussa 2006 järjestetyn äänestyksen myötä ihmisoikeusneuvoston jokaisen kokouksen esityslista sisältää Israelin ihmisoikeusloukkauksia käsittelevän keskustelun. Muiden tahojen ihmisoikeusrikkomukset eivät tietenkään anna muille vapautusta ihmisoikeuksien noudattamisesta, mutta nurinkuriselta tuntuu, että useat äänestyksen taustavoimana toimineen Islamilaisen yhteistyöjärjestö OIC:n omista jäsenvaltioista syyllistyvät järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin ja järjestö itse on irtisanoutunut ihmisoikeusneuvoston perustana olevasta ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta.

Myös Human Rights Watch, YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan ja nykyinen pääsihteeri Ban Ki-Moon ovat kritisoineet yhden valtion osakseen saamaa erikoishuomiota ja vaatineet tasapuolista huomiota kaikille maailman ihmisoikeusrikkomuksille.

Eristääkö Israel päätöksellään itsensä vielä enemmän kansainvälisestä ihmisoikeuskeskustelusta? Vai onko se jo neuvoston taholta siitä eristetty?

Kirjoittaja on Lähi-itään erikoistunut FM ja muun muassa Amnestyssä toimiva ihmisoikeusaktivisti.