Yli 140 maata on viimeistellyt ensimmäisen kansainvälisen sopimuksen elohopean käytön rajoittamisesta. Genevessä tammikuussa sovittu sopimusteksti suosittelee rajoittamaan elohopean käyttöä, muun muassa teollisissa prosesseissa sekä vähentämään energiavoimaloiden elohopeapäästöjä.

Sopimuksessa kielletään myös elohopean käyttö joidenkin kulutustuotteiden, kuten paristojen ja kytkinten, valmistuksessa vuodesta 2020 alkaen.

Human Rights Watch pitää kansainvälisen sopimuksen aikaansaamista historiallisena.

"Tämä on ensimmäinen ympäristösopimus, jossa vaaditaan selkeitä käytännön tekoja elohopeamyrkytysten ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi", sanoo järjestön lasten oikeuksien asiantuntija Juliane Kippenberg.

Elohopea on merkittävä ja vaarallinen ympäristömyrkky, joka aiheuttaa hermostosairauksia ja on erityisen vaarallista lapsille. Metallille altistuu kehitysmaissa usein kaivostyöläisiä, sillä sitä käytetään yleisesti pienkaivoksissa kultamalmin keräämiseen. Fossiilisista polttoaineista vapautuva elohopea saastuttaa maa-alueita, vesistöjä ja ilmaa maailmanlaajuisesti.

"Sopimus on Suomelle ja arktisille maille erityisen tärkeä, sillä elohopea on kaukokulkeutuva ja polaarialueille kertyvä aine. Pitkällä aikavälillä päästöjen vähentymisen odotetaan alentavan Suomessa esimerkiksi syöntirajoitussuosituksien kohteena olevien järvi- ja merikalojen metyylielohopeapitoisuuksia", ympäristöministeri Ville Niinistö arvioi Ympäristöministeriön tiedotteessa.

Sopimus on kuitenkin saanut kritiikkiä kansalaisjärjestöiltä lepsuilusta lapsityövoiman käytön ja pienkaivosten toiminnan jatkumisen suhteen (pdf) . Myös kivihiiltä käyttävien voimalaitosten elohopeapäästöjen kohtuullistamispyyntöä on pidetty epämääräisinä ja liian hienovaraisena.  

Sopimus allekirjoitetaan lokakuussa Japanin Minamatassa. Paikanvalinnalla halutaan muistaa 1950-luvulla Minamatassa paljastuneen elohopeakatastrofin uhreja. Sopimus astuu voimaan, kun 50 maata on ratifioinut sopimuksen.