Kehy-järjestöiltä ruusuja ja risuja tarkastuksille
Ulkoministeriön vaatimat toiminnantarkastukset herättävät ristiriitaisia tunteita järjestöissä, selviää Kepan tekemästä kyselystä.
Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan tekemän selvityksen mukaan ulkoministeriön tilaamat erilliset tilintarkastukset koetaan kansalaisjärjestöissä ristiriitaisesti. Vaikka monet järjestöt saavatkin tarkastuksista arvokkaita opetuksia, aiheuttavat ne myös huolta ja jopa pelkoa, selvitykseen vastanneet järjestöt sanovat.
Samalla Kepan kyselystä vastanneen Tuomo Alhojärven mukaan selvityksestä kävi ilmi, että kansalaisjärjestöjen, ministeriön ja tarkastajien erilaisten toimintakulttuurien kohtaaminen ei ole aina kitkatonta.
Selvityksen taustalla ovat viimeaikainen julkisuudessa käyty keskustelu järjestöjen rahankäytöstä ja epäilyt väärinkäytöksistä. Esimerkiksi Kuntaliiton kehitysyhteistyöohjelma joutui viime kesänä julkisen ryöpytyksen kohteeksi, joka paljastui kuitenkin lopulta aiheettomaksi. Järjestölle tarkastuksesta jäi kuitenkin paha maku.
Kepan tekemän yhteenvedon tarkoituksena onkin toimia konkreettisena ehdotuksena nykyisten tarkastuskäytäntöjen parantamiseksi ja selventämiseksi.
Kyselyssä tiedusteltiin järjestöjen kokemuksia tarkastuksen hyödyllisyydestä järjestöjen toiminnan parantamisen kannalta. Sitä varten haastateltiin myös ulkoministeriön edustajia, muita kehitysyhteistyötoimijoita ja tilintarkastustoimisto KPMG:n edustajia.
Vastanneista järjestöistä suurimmassa osassa tarkastuksen kohteena olleiden järjestöiden saamat avustussummat olivat 200 000 euroa.
Suurimmalla osalla vastaajista oli positiivisia kokemuksia tarkastuksesta. Vastaajat kokivat, että prosessi paransi järjestöjen ja ulkoministeriön suhteita ja samalla tarkastajien taloushallinnollista osaamista kehuttiin. Tarkastuksesta on ollut yleistä taloushallinnollista apua, vastaajat arvioivat.
Pyyhkeitä toimintatarkastus sai järjestöiltä epäselvästä ilmoituksesta ja toimeksiantosopimuksen salaamisesta. Järjestöt toivoivat, että tarkastuksista ilmoitettaisiin selkeämmin ja ajoissa, jotta tarvittavien dokumenttien etsimiseen ja toimittamiseen jäisi riittävästi aikaa.
Myös tarkastajien asenteellisuus järjestöjä kohtaan oli koettu ongelmalliseksi.
Yli puolet vastaajista koki, että loppuraportin, väärinkäsitysten ja asiavirheiden korjaamisessa on ollut ongelmia, joista esimerkkinä Kuntaliiton tapauksessa tarkastajien virheellinen tulkinta joka oli päästetty julkisuuteen. Tarkastuksissa ei myöskään aina otettu huomioon järjestön kokoa ja resursseja tai vaikeita kenttätyöolosuhteita, jotka vaikuttavat tarkastuksen sujumiseen.
Laki määrää tarkastukset
Ulkoministeriön Heli Iirolan mukaan tarkastus ei tarkoita, että järjestöä epäiltäisiin taloudellisista väärinkäytöksistä, vaan kyseessä on lakisääteinen seurantamekanismi. Iirolan mukaan on tärkeää, että tarkastuksista on hyötyä kansalaisjärjestöjen taloushallinnon kehittämiselle, mutta sisäisen tarkastuksen ensisijainen tehtävä on valtion viranomaisina seurata järjestön varainkäyttöä.
"Sisäisessä tarkastuksessa tarkastamme ja valvomme myös omaa toimintaamme eli me valvomme kansalaisjärjestöyksikön toimintaa suhteessa kansalaisjärjestöihin", Iirola sanoo.
"Tarkastukset ovat myös tärkeä väline ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikkö KEO-30:lle, joka on velvoitettu seuraamaan miten järjestöt hallinnoivat hankevaroja", muistuttaa yksikön neuvonantaja Mirja Tonteri.
Iirolan mukaan on myös liioiteltua puhua salailusta toimeksiantosopimuksen kohdalla, vaan kyseessä on toimeksiantajan ja toimeksisaajan välinen sopimus.
"Vuoden 2010 syksystä lähtien niitä ei ole laadittu tarkastettavalle järjestölle nähtäväksi, koska tarkastus ei saa parhaita mahdollisia lähtökohtia jos toimeksiantosopimus jaetaan myös tarkastettavalle järjestölle, jos on ajatuksia siitä, että järjestöllä on ongelmia taloushallinnossa. Sinällään ei ole tarkoitus pitää tarkastuksen tavoitteita ja kulkua salassa. Kyselyn tuloksista ja palautteesta keskustellaan KPMG:n ja KEO-30:n kanssa ja kehitysideat otetaan huomioon sekä prosessi pyritään kehittämään järjestöjä palvelevaksi, toimivaksi prosessiksi", Iirola sanoi.
Tästä on kyse
- Toiminnantarkastukset ovat valtion avustuslakiin perustuvia. Ne tekee ulkoministeriön sisäisen tarkastuksen yksikön toimeksiannosta tilintarkastustoimisto KPMG.
- Toiminnantarkastuksessa tarkastetaan järjestön taloutta ja hallintoa. Tarkastettavien järjestöjen valinnassa pääpaino on ulkoministeriön kumppanuusjärjestöissä.
- Tarkastetut ajanjaksot pääosin vuosille 2006-2011 ja keskimääräinen tarkastuksen ajanjakson pituus hieman yli 3 vuotta. Yleensä tarkastusväli tapahtunut yhden kalenterivuoden sisällä.
- Kepan kyselyä aloitettiin työstämään lokakuussa 2012 ja siihen vastasi 24 järjestöä. Lopullinen raportti selvityksestä valmistunee kuluvan kuun puolessa välissä.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia