Suomi sijoittuu neljännelle sijalle UNICEFin vertailevassa tutkimuksessa, jossa mitataan lasten hyvinvointia 29:ssä teollisuusmaassa.

Suomea paremmin sijoittuivat Hollanti, Norja ja Islanti. Yhdysvallat, Liettua, Latvia ja Romania ovat listan viimeisimpiä. Vertailu perustuu pääosin vuosien 2009-2010 tilastoihin.

UNICEF huomauttaa, ettei meneillään olevan talouskriisin vaikutusten syvyyttä lasten hyvinvointiin voida arvioida. Kriisin vaikutukset tulevat kuitenkin näkymään lähitulevaisuudessa, ja on poliittisesta päätöksenteosta kiinni, kuinka lasten oikeuksista huolehditaan kriisin kestäessä.

Tutkimuksessa lasten hyvinvointia mitattiin viidellä osa-alueella: terveys, koulutus, riskikäyttäytyminen, elinympäristö ja materiaalinen hyvinvointi. Riskikäyttäytymistä lukuun ottamatta Suomi pärjäsi muilla osa-alueilla hyvin. Lasten ylipaino, tupakointi, alkoholinkäyttö ja koulukiusaaminen puolestaan laskivat riskikäyttäytymisen sijoitusta.

Teollisuusmaissa lasten hyvinvointi lisääntyi tutkimuksen mukaan tasaisesti koko 2000-luvun ajan ja eniten hyvinvointi kasvoi entisen Itä-Euroopan maissa. Ne pystyivät jopa kuromaan kiinni eroa länsimaihin.

"Lasten hyvinvointia ei määrittele maan taloudellinen tilanne, vaan se miten lapset otetaan huomioon poliittisessa päätöksenteossa", arvioi Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki tutkimuksen tuloksia.

Vaikka suomalaislasten hyvinvointi ei juuri muuttunut vuosien 2001 ja 2010 välillä, ei hyvän menestyksen suojiin pidä tuudittautua, muistuttaa Tampereen yliopiston dosentti Matti Rimpelä Suomen UNICEFin tiedotteessa.

Rimpelän mukaan viime vuosina tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet yhteiskuntaan ja sen tarjoamiin palveluihin. "On täysin mahdollista, että seuraavassa kymmenen vuoden päässä tehdyssä vastaavassa arvioinnissa lasten hyvinvointi ei enää näy yhtä myönteisesti kuin tässä raportissa."