EU:ssa ihmiskaupan uhrien määrä on kasvanut kolmessa vuodessa lähes viidenneksellä, mutta samaan aikaan tuomittujen määrä on pudonnut 13 prosenttia, ilmenee tuoreesta EU:n komission raportista.

Raportin mukaan Suomi kuuluu maihin, joissa uhrien tunnistamisen määrä on selvästi lisääntynyt.

Kaikkiaan EU:ssa rekisteröitiin tutkimusjakson aikana lähes 24 000 ihmiskaupan uhria, joista noin kuusi kymmenestä tuli EU:n alueelta, yleisimmin Bulgariasta ja Romaniasta. Nigeria ja Kiina olivat merkittävimmät EU:n ulkopuoliset maat.

Vuonna 2011 EU hyväksyi direktiivin ihmiskaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja uhrien suojelemisesta. Direktiivin saattaminen osaksi unionimaiden lainsäädäntöä on kuitenkin edennyt hitaasti, sillä ainoastaan kuusi jäsenmaata on tiukentanut lainsäädäntöään.

"Olen hyvin pettynyt, että hälyttävistä kasvuluvuista huolimatta ainoastaan muutamat maat ovat toimeenpanneet ihmiskaupan vastaisen lainsäädännön. Vaadin niitä, joilla toimeenpano on kesken kunnioittamaan velvoitteitaan", totesi sisäasiain komissaari Cecilia Malmström raportin julkistamistilaisuudessa.

Malmström myös muistutti, että se, mitä ongelman laajuudesta tiedetään, on todennäköisesti jäävuoren huippu.

Ihmiskaupan uhrit ovat raportin mukaan pääsääntöisesti naisia ja yli puolet pakotetaan prostituutioon. Neljännes päätyy muunlaiseen pakkotyöhön.

Komission raportin luvut prostituutiosta poikkeavat muiden järjestöjen havainnoista. Esimerkiksi Kansainvälisen siirtolaisjärjestön mukaan suurin osa ihmiskaupan uhreista joutuu riistetyksi tavallisessa fyysisessä työssä.

Työperäisen ihmiskaupan torjunta on myös yksi ay-liikkeen maailmanjärjestön ITUC:n projekteista. Ainoa projektiin osallistuva suomalaisjärjestö on Palvelualojen ammattiliitto, joka muun muassa kouluttaa luottamushenkilöitään tunnistamaan ihmiskaupan merkit työpaikoilla, kertoo Pro-tukipiste.