Sekava sähkömarkkina ruotuun Somalimaassa

(IPS) -- Tuulivoimala Somalimaan pääkaupungin Hargeisan edustalla on nousemassa muuttuvan energiatalouden toteemiksi. Somaliasta vuonna 1991 irrottautunut Somalimaa on kamppaillut koko ajan heikon sähkönsaannin kurimuksessa.

"Yrityksemme eivät ole pystyneet tuottamaan täysillä, koska sähkönjakelu ei ole säännöllistä eikä luotettavaa. Ongelma hidastaa alueen talouskehitystä", Somalimaan kaivos-, energia- ja vesiministeri Hussein Abdi Dualeh sanoo.

Köyhässä Somalimaassa sähkö on huippukallista. Muualla maailmassa kilowattitunti maksaa 11-23 senttiä, mutta Hargeisassa 76 senttiä.

Vähän ja kallista

Edes korkea hinta ei ole houkuttanut yksityisiä sähköyhtiöitä kasvattamaan tuotantoaan. Riskit pelottavat, kun linjaukset pitkän tähtäimen energiapolitiikasta puuttuvat.

Sähkön korkea hinta puolestaan kurittaa yrityksiä. "Meiltä menee niin paljon rahaa sähköön, että emme pärjää hintakilpailussa tuontitavaroille", pienen tehtaan omistaja Faisil Wadani sanoo.

Ongelmaa yritetään vihdoin ratkaista. Somalimaan hallitukselta odotetaan vielä tänä vuonna maan ensimmäistä sähköenergialakia. Laki luo turvallisia ja toimivia standardeja sähköverkkojen rakennukseen. Se myös painottaa uusiutuvaa energiaa, ja neljän suuren kaupungin ympärille kaavaillaan tuulivoimapuistoja.

Lamppu palaa aina

Hargeisa pursuaa pieniä katukioskeja. Omistajat maksavat yksityisille sähköntoimittajille noin kahdeksan euroa kuussa ja saavat vastineeksi sähköä sadan watin hehkulamppuun. Virityksestä puuttuu usein katkaisija, joten lamppu palaa yötä päivää, ellei sitä ruuvata irti.

Kun Somalimaa julistautui itsenäiseksi vuonna 1991, uusi hallinto haali kasaan sähköjohtoja ja generaattoreita sisällissodan runteleman Hargeisan raunioista. Tarkoituksena oli turvata edes välttävä energiansaanti.

Valtiolla ei kuitenkaan ollut rahaa sähköverkkoon, joten yksityiset sähköntuottajat rynnivät markkinoille. Sähköinfrastruktuuri kehittyi sääntelemättömäksi ja hajanaiseksi.

Vauraat hargeisalaiset ovat tilanneet dieselgeneraattoreita Lähi-idästä. Valtaosa kaupungin sähköstä tuotetaan nyt niillä ja johdetaan kaoottisesti kulkevia sähkölinjoja pitkin.

Liki puolet menee hukkaan

"Valtio hallitsee vain viidennestä sähkömarkkinoista. Somalimaan sähkönhinnat ovat korkeat, koska jakelu on yksityisten firmojen spagettiverkostojen varassa", Dualeh sanoo.

Hallitus arvioi, että 40 prosenttia sähköstä menee hukkaan vanhentuneen tuotanto- ja jakeluteknologian vuoksi.

Hargeisan lentokentän lähelle on rakennettu viiden turbiinin kokoinen pilottituulipuisto Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviraston Usaidin tuella. Sijoittajia yritetään innostaa alalle levittämällä tietoa tuulivoimasta pitkin maata.

"Somalimaassa paistaa aurinko yli 340 päivänä vuodessa ja tuulisuus on täällä liki maailmanennätystasoa, joten uusiutuvaan energiaan pitää suhtautua vakavasti", ministeri Dualeh sanoo.

Köyhä mutta rauhallinen Somalimaa

Somalimaa itsenäistyi brittivallasta 1960 ja muodosti valtioliiton Italiasta itsenäistyneen Somalian kanssa. Siad Barre kaappasi vallan 1969 ja valtioliitto muuttui sotilasdiktatuuriksi. 1980-luvulla maassa puhkesi sisällissota. Barren diktatuuri kukistui 1991, ja Somalimaa julistautui itsenäiseksi. Se ei ole saanut kansainvälistä tunnustusta.

Somalimaa kuuluu maailman köyhimpiin alueisiin. Sen noin 3,5 miljoonasta asukkaasta yli puolet on paimentolaisia. Maa on kuivaa puoliaavikkoa, josta vain kymmenesosa soveltuu viljelyyn.

Talous nojaa ulkomailla asuvien rahalähetyksiin, mutta Somalimaahan on myös tullut paljon pakolaisia Somalian levottomammilta alueilta.

Somalimaa on pysynyt rauhallisena, ja siellä on onnistuttu järjestämään vaaleja.