Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Helsingin Sanomien Sunnuntaikynä -kirjoituksena 28. huhtikuuta.

Suomessa otetaan joka vuosi säilöön yli tuhat turvapaikanhakijaa. Se on huomattava osuus kaikista hakijoista, kun maahan on vuoden 2003 jälkeen tullut keskimäärin 3 500 turvapaikanhakijaa vuodessa.

Kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaan turvapaikanhakijoiden säilöönottoa pitäisi välttää. Säilöönottoa tulisi käyttää vasta viimeisenä keinona, jos mikään muu toimi ei riitä.

Säilöön otettuja turvapaikanhakijoita ei epäillä rikoksesta. He ovat usein paenneet vainoa, sotaa, ihmisoikeusloukkauksia tai äärimmäistä köyhyyttä.

Suomen ainoa turvapaikanhakijoille tarkoitettu säilö on 40-paikkainen Metsälän vastaanottokeskus Helsingissä. Säilöönottotilastojen perusteella voidaan päätellä, että vähintään 65 prosenttia säilöön otetuista joutuu viettämään pitkiä aikoja poliisin putkassa.

Metsälän vastaanottokeskusta lukuun ottamatta turvapaikanhakijoiden säilöönoton määrästä ja kestosta ei ole saatavilla luotettavia tilastoja. Poliisi ei pidä asiasta täsmällisesti ja julkisesti kirjaa. Tämäkin kertoo siitä, kuinka kevyesti turvapaikanhakijoiden vapaudenriistoon suhtaudutaan.

Se tiedetään, etteivät säilöönotot ole vähentyneet. Metsälän vastaanottokeskuksessa säilöönoton keskimääräinen kesto on lähes kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa: vuonna 2003 säilöönotto kesti Metsälässä 10 vuorokautta, vuonna 2012 jo 29 vuorokautta.

"Säilössä lapsi ei voi elää normaalia lapsen elämää: käydä koulua ja leikkiä tavallisesti."

Käytännössä säilöönoton kynnys on Suomessa matalampi kuin lainsäädäntö edellyttää. Säilöönotto on pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Yleisiä syitä säilöönotolle ovat henkilöllisyyden selvittäminen tai maasta poistaminen. Ulkomaalaislain mukaan näissäkin tapauksissa voidaan säilöönoton sijaan käyttää ilmoittautumisvelvollisuutta, vakuuden asettamista tai olinpaikan ilmoittamista.

Putkaan sijoitetut turvapaikanhakijat ovat sinne suljettuina 23 tuntia vuorokaudesta. Putkaan on pantu esimerkiksi Suomeen ilman vanhempia tulleita lapsia, lapsiperheitä, raskaana olevia naisia ja kotimaassaan kidutettuja turvapaikanhakijoita.

Poliisin tilastojen perusteella voidaan päätellä, että esimerkiksi vuonna 2010 putkaan suljettiin ainakin 17 alaikäistä turvapaikanhakijaa. Oletettavasti he ovat olleet putkassa yhdessä huoltajansa kanssa, mutta varmuutta asiasta ei ole.

Säilössä lapsi ei voi elää normaalia lapsen elämää: käydä koulua ja leikkiä tavallisesti. Kansainvälisten tutkimusten mukaan pitkään säilössä olleet lapset masentuvat useammin, tekevät enemmän itsemurhayrityksiä ja kehittyvät hitaammin kuin vapaudessa elävät ikätoverinsa.

Vaikka säilössä olisi perhe, vanhemmat menettävät usein kyvyn huolehtia lapsistaan säilöönoton aikana. Taustalla voi olla aiempi traumatisoituminen, mutta myös säilöönotto itsessään laukaisee vanhemmissa hätää ja ahdistuneisuutta.

Vuonna 2011 Metsälän vastaanottokeskuksessa oli perheidensä kanssa 16 lasta. Samana vuonna heistä jouduttiin tekemään viisi lastensuojeluilmoitusta. Ilmoitusten syynä oli ilmeisesti se, etteivät vanhemmat kyenneet enää huolehtimaan lapsistaan.

Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien komitea suosittelee, ettei yhtään lasta oteta säilöön maahanmuuttoon liittyvistä syistä. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan yksin maahan tulleita turvapaikanhakijalapsia ei pitäisi ottaa säilöön lainkaan. YK-elinten ohella myös Euroopan neuvosto on moittinut Suomea turvapaikanhakijoiden pitämisestä putkassa.

"Sisäasiainministeri Päivi Räsänen, miksi asia ei etene?"

Säilöönoton ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosia. Työryhmiä on perustettu ja kuulemisia järjestetty. Silti asiaa ei ole vieläkään ratkaistu.

Viranomaisten pitäisi keskittyä lapsesta huolehtimiseen eikä turvaamistoimiin tai lasten vapaudenriistoon. Suomessa ei kuitenkaan näytä olevan poliittista halua muuttaa nopeasti lasten säilöönottoon liittyviä lakeja ja sääntöjä.

Esimerkiksi Belgia, Saksa, Britannia, Unkari, Slovakia ja Portugali ovat kieltäneet lasten säilöönoton tai rajoittaneet sitä selvästi. Näissä maissa turvapaikkaa hakeville lapsille ja lapsiperheille on kehitetty muita vaihtoehtoja, kuten ryhmäkoteja. Ryhmäkodeissa ihmiset asuvat vapaammin kuin säilössä, lapset käyvät koulua ja heillä on harrastusmahdollisuuksia.

Ennen kevään 2011 eduskuntavaaleja Amnesty International nosti turvapaikanhakijoiden säilöönottoon liittyvän ihmisoikeusongelman esille ja vaati sen korjaamista. Tavoite sai kokoomusta ja perussuomalaisia lukuun ottamatta laajaa tukea kaikilta puolueilta. Hallitusohjelmaan kirjattiin lupaus yksin maahan tulleiden turvapaikanhakijalasten säilöönoton kieltämisestä. Lisäksi luvattiin kehittää vaihtoehtoja säilöönotolle.

Jyrki Kataisen hallitus ehti ilmoittaa muutosaikeista YK:n ihmisoikeusneuvostolle ja rasismin vastaiselle komitealle. Lainsäädäntöön ei ole kuitenkaan ole tehty muutoksia, vaikka sisäasiainministeriö tuotti jo maaliskuussa 2012 hallitusohjelman mukaisen lakiluonnoksen lasten säilöönoton lopettamisesta. Luonnoksessa ehdotettiin, että ensin kiellettäisiin yksin maahan tulleiden alaikäisten säilöönotto. Säilöön otetut lapsiperheet oli määrä sijoittaa pelkästään Metsälän vastaanottokeskukseen. Luonnoksen pitkän aikavälin tavoitteena oli kaikkien lasten säilöönoton kieltäminen.

Alun perin hallituksen esitys asiasta oli määrä antaa eduskunnalle syksyllä 2012. Lausuntokierroksella ehdotusta kannatettiin laajasti. Ainoastaan sisäasiainministeriön oma poliisiosasto ja poliisihallitus asettuivat vastahankaan. Ne halusivat jättää lakiin mahdollisuuden ottaa lapsia säilöön tietyissä tilanteissa.

Lokakuussa 2012 sisäministeriö päätti hyllyttää ehdotuksen toistaiseksi. Syyksi sanottiin, että lasten säilöönottoa tulisi käsitellä yhdessä muiden säilöönottoon liittyvien lakimuutosten yhteydessä. Tämä laajempi esitys valmistuu aikaisintaan keväällä 2014, mikä siirtää käsittelyn seuraavien vaalien alle.

On pelättävissä, että lasten säilöönottoa koskevien kysymysten yhdistäminen laajempaan ja vaikeampaan kokonaisuudistukseen siirtää muutosta eduskuntavaalien yli. Silloin hallitusohjelmaan kirjaus ongelman korjaamisesta ei toteudu.

Suomen on pikaisesti lopetettava turvapaikanhakijoiden pitäminen putkassa. Säilöönottoja on tehtävä vähemmän ja säilöönottokeskuksen tiloja on lisättävä. Lasten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien pitämisestä säilössä on luovuttava kokonaan kehittämällä muita vaihtoehtoja, kuten ryhmäkotiasumista.

Nykyinen tilanne on lapsille kestämätön. Sisäasiainministeri Päivi Räsänen, miksi asia ei etene?

Kirjoittaja on Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja.