Kauppapolitiikassa pitää muistaa ihmisoikeudet
Suomalaisyritysten ei tulisi unohtaa ihmisoikeuksia ja sosiaalista kehitystä edistäessään kauppaa Kolumbian ja Suomen välillä, kirjoittavat Katri Koivula ja Arja Koskinen.
Tämä kirjoitus on alun perin julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 28.5.2013.
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok) ja joukko suomalaisia yrityksiä tekivät toukokuun alkupuolella vienninedistämismatkan Kolumbiaan. Kaupallisten ja poliittisten suhteiden syventäminen maiden välillä on tervetullutta. Samalla on kuitenkin tärkeää varmistaa tuki sellaiselle talouskasvulle, josta hyötyvät myös konfliktista kärsivän maan köyhät.
Ministeri Stubb kirjoittaa blogissaan (7. 5.), että suomalaisyrityksille on Kolumbiassa markkinoita, ja yhteistä on erityisesti metsä- ja kaivosaloilla. Ministerin mukaan maata voi kutsua Latinalaisen Amerikan tiikeriksi, sillä sen talous on kasvanut voimakkaasti jo kymmenen vuoden ajan.
Talouskasvusta huolimatta Kolumbia on tulonjaon suhteen yksi maailman epäoikeudenmukaisimmista maista: maanomistus, varallisuus sekä taloudellinen ja poliittinen valta ovat keskittyneet harvojen käsiin. Lähes 50 vuotta jatkunut aseellinen konflikti on aiheuttanut humanitaarisen kriisin, jonka lievittämiseen on ollut vain vähän kansallista poliittista tahtoa.
Käynnissä olevat rauhanneuvottelut ovat askel oikeaan suuntaan, mutta jos konfliktin perimmäisiä sosiaalisia syitä ei ratkaista, pysyvään rauhaan ei päästä.
Kolumbiassa on maailman eniten maansisäisiä pakolaisia – jopa yli viisi miljoonaa –, ja luku kasvaa jatkuvasti. Maassa tapahtuu ihmisoikeusloukkauksia, joista osaan syyllistyy myös valtio. Ne kytkeytyvät läheisesti luonnonvara- ja maanomistuskysymyksiin sekä monikansallisten yhtiöiden toimintaan.
Lukuisat ihmisoikeuksien puolustajat ovat menettäneet henkensä, ja tunnetuista ihmisoikeusrikoksista 98 prosenttia on jäänyt rankaisematta.
Suomi nosti ansiokkaasti esiin YK:n ihmisoikeusneuvoston Kolumbian määräaikaistarkastelussa huhtikuussa 2013 rikosten rankaisemattomuuden sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan. Samaan aikaan Suomi on kuitenkin laatinut uuden Latinalaisen Amerikan ja Karibian toimintaohjelman, jossa ei juuri mainita mantereella vallitsevaa hätää ja eriarvoisuutta.
Olemme iloisia siitä, että Kolumbia on saamassa keskeisemmän roolin Suomen ulkosuhteissa ja että pääkaupunkiin Bogotaan avataan Suomen edustusto. Kolumbian kehitystä tulee kuitenkin katsoa laajasti, ottaa rakentavassa hengessä esiin ihmisoikeuskysymykset sekä edistää hyvää hallintoa. Näin talouskasvu ja ulkomaiset investoinnit tuovat hyvinvointia kaikille.
Kolumbiaan suuntaavien suomalaisyritysten toiminnan tulee olla läpinäkyvää ja vastuullista. Väkivallan runtelemassa maassa on erityisesti valvottava, ettei toiminta tuota lisää ihmisoikeusloukkauksia ja sosiaalista eriarvoisuutta.
On välttämätöntä, että Suomi edistää paitsi kauppaa myös ihmisoikeuksia ja sosiaalista kehitystä.
Katri Koivula on Latinalaisen Amerikan aluepäällikkö Suomen World Vision -järjestössä ja Arja Koskinen Latinalaisen Amerikan kehitysyhteistyökoordinaattori Suomen Lähetysseurassa.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia