Ecuadorissa astunut voimaan kiistanalainen kansalaisjärjestölaki

Ecuadorissa on astunut kesäkuussa voimaan uusi kansalaisjärjestölaki, joka on herättänyt runsasta kritiikkiä ulkomailla.

Presidentti Rafael Correan hallituksen laatima laki antaa maan viranomaisille oikeuksia seurata entistä tarkemmin sekä kansallisten että kansainvälisten kansalaisjärjestöjen toimintaa ja jopa lakkauttaa järjestöjä, mikäli viranomaiset katsovat niiden vaarantavan yleistä järjestystä ja rauhaa.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan Ecuador on lain myötä liittynyt Venäjän ja Bahrainin seuraan kansalaisyhteiskunnan toimintaa kontrolloivaksi valtioksi.

"Viranomaiset voivat nyt käytännössä päättää mitä järjestöt voivat tai eivät voi sanoa. Tämä murentaa niiden roolia valtion vastapainona", kommentoi José Miguel Vivanco HRW:stä.

Lain taustalla on hallituksen huoli oppositioliikkeiden ulkomailta saamasta rahoituksesta, joka on muissa Latinalaisen Amerikan valtioissa ollut jopa useita kymmeniä miljoonia dollareita vuodessa.

Uusi laki velvoittaa järjestöjä rekisteröitymään keskitettyyn elektroniseen järjestelmään, raportoimaan rahoituksestaan sekä oman toimintansa suuntaviivoista ja päämääristä. Tietojen perusteella voidaan joko myöntää tai kieltää järjestöjen toiminta.

Myös monessa länsimaisessa oikeusvaltiossa kansalaisjärjestöjen laillisesta statuksesta päättävät viranomaiset, mutta ihmisoikeusjärjestöt ovat nyt huolissaan, että Ecuadorin uutta lakia voidaan käyttää keinona tukahduttaa hallituksen virallista politiikkaa vastaan toimivia järjestöjä kuten Venäjällä ja Bahrainissa.

Kansainvälisen lain mukaan hallitusten on suojeltava ihmisoikeuksia kuten sananvapautta ja kokoontumisvapautta sekä pidettävä huoli, ettei ihmisoikeuspuolustajien toimintaa häiritä tai hankaloiteta esimerkiksi laillisin estein.