Europarlamentaarikko Nils Torvaldsin mukaan parlamentti on hyvin tietoinen EU:n rajavalvonnan kroonisista ongelmista, mutta tiettyjen valtioiden rajavartiolaitosten toimintakulttuurin muuttaminen vaatii aikaa.

"Ennen kuin ne hyvät päätökset ja lupaukset, joita me kuulemme Frontexin johtajalta, menevät alas toiminnan tasolle, saattaa kulua jonkin verran aikaa", Torvalds sanoo.

Torvalds istuu parlamentissa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa LIBE:ssä ja vieraili viime viikolla kansalaisjärjestöjen EU-yhdistys Kehyksen tiloissa.

"Minulla ei ole mitään illuusioita siitä, etteikö väärinkäsityksiä tapahdu", Torvalds myöntää ja viittaa rajavartijoiden koulutustasoon ja toimintakulttuuriin esimerkiksi Kaakkois-Euroopan maissa.

Torvaldsin mukaan EU:n rajavalvontavirasto Frontex on ollut kovan ja kriittisen käsittelyn kohteena LIBE:n järjestämässä kuulemisessa, jossa nostettiin esille muun muassa viraston järjestämä koulutus rajavartijoille. Edistysaskeleena hän pitää myös sitä, että virastolle on nimitetty valvova ihmisoikeusupseeri.

Frontexin ja rajavalvontaviranomaisten toiminta on ollut jo pitkään kansalaisjärjestöjen kritiikin kohteena rajoilla tapahtuneiden turvapaikkaoikeuden ja ihmisoikeusloukkausten takia, ja muun muassa Amnesty on vaatinut virastolle parempaa valvontaa, läpinäkyvyyttä ja vastuuvelvoitteita.

Halua löytyy, konsensusta ei

Torvalds sanoo valiokunnasta löytyvän halua tehdä parannuksia EU:n siirtolaispolitiikaan, mutta konkreettisiin muutokseen vaaditaan yksimielisiä päätöksiä sekä komissiossa että neuvostossa, hän kuvaa.

"EU-parlamentti on parlamenttina kohtalaisen voimaton", Torvalds toteaa. "Ongelmavyyhtiin kuuluu se, että odotamme, että komissio tekisi jotain, josta me voisimme päättää." Hän ei usko, että komissiossa olisi kiinnostusta tehdä muutoksia siirtolais- ja pakolaispolitiikkaan nykyisen komisson toimintakauden viime metreillä.

Siirtolaispolitiikan suunnan muuttaminen on vaikeaa myös hallitsevien jäsenvaltioiden kansallisten intressien vuoksi, Torvalds sanoo. Hänen kuitenkin toivoo, että kansalaisyhteiskunta pystyisi muuttamaan keskustelun sävyä. Toisaalta hän korostaa, ettei siirtolaisuuden salliminen kuitenkaan ratkaise ongelmaa, vaan tarvitaan politiikkaa, jolla tehdään elämä mahdolliseksi lähtömaissa.

Torvalds puhui Kehyksen ja Suomen Punaisen Ristin järjestämässä tilaisuudessa EU:n siirtolais- ja pakolaispolitiikasta 6. syyskuuta.