Kehityspoliittinen toimikunta KPT haluaisi nähdä lisää työkaluja ihmisoikeuksien edistämiseksi kehityspolitiikassa sekä hallitukselta suunnitelman 0,7-tavoitteen saavuttamiseksi.

Toimikunnan viime viikolla julkaiseman vuosiarvion mukaan Suomen toimet ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan huomioon ottamiseksi esimerkiksi kahdenvälisissä maaohjelmissa, YK-järjestöissä ja kehityspankeissa ovat kuitenkin lähteneet yleisesti hyvin liikkeelle.

"Aiomme perehtyä hyvin huolella raportissa esitettyihin suosituksiin ja otamme suositusten toimeenpanon vakavasti", kehitysministeri Heidi Hautala sanoi Helsingissä järjestetyssä julkaisutilaisuudessa.

Arvion taustalla on Suomen kehityspolitiikassa viime vuonna tapahtunut suunnanmuutos, jossa ihmisoikeudet nostettiin kaiken kehityspolitiikan perustaksi. Samalla ihmisoikeuksien rooli ulkopolitiikassa on korostunut tänä kesänä ulkoministeriön julkaiseman ihmisoikeusstrategian kautta.

Tilaisuudessa Hautala kiinnitti huomiota erityisesti toimikunnan maaoikeuksiin liittyviin suosituksiin. Niiden mukaan Suomen olisi linjattava, miten se edistää maaoikeuksia ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehitysmaissa sekä vähentää maakaappausten kaltaisia ongelmia. Näiden käsittelemiseksi pitää olla valmis katsomaan myös itse peiliin, Hautala arvioi.

"Meidän puoleltamme on valmiutta todelliseen dialogiin, jossa myös Suomen ihmisoikeuksia voidaan käsitellä", Hautala totesi.

Nollaseiska karkaamassa

KPT:n arvio sai kansalaisjärjestöiltä pääpiirteittäin myönteisen vastaanoton. Tilaisuudessa puheenvuoron käyttänyt Ihmisoikeusliitto nosti kuitenkin esille huolen hallituskausittain vaihtuvista painotuksista, jotka kuulostavat helposti vain päälleliimatuilta sanoilta.

"Kannustan varomaan mantramaisuutta, ettei ihmisoikeuksista tule vain mantra muiden joukossa. Miten esimerkiksi edellisen hallituskauden kestävän kehityksen mantraa on jatkettu ja ei kai sitä ole unohdettu", järjestön pääsihteeri Päivi Mattila kommentoi.

Ihmisoikeusperustaisuuden vahva painotus on herättänyt myös muissa järjestöissä kysymyksen resurssien riittävyydestä.

Suomen kehitysyhteistyömäärärahat on toistaiseksi jäädytetty. KPT:n mukaan Suomella näyttää olevan vaikeuksia pysyä kansainvälisessä sitoumuksessa, jonka mukaan kehitysavun määrä on tarkoitus nostaa 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.

Vaikka ulkoministeriön suunnitelmien mukaisesti kehitysyhteistyöbudjetti on kasvamassa päästökauppatuloista korvamerkityillä varoilla 0,6 prosenttiin bruttokansantulosta, aiemmin tehtyjen päätösten takia määrä tulee kuitenkin todennäköisesti vähenemään tulevina vuosina.

Esimerkiksi Tanskassa kehitysmäärärahat ovat Suomea suuremmat ja siellä tavoitellaan yhden prosentin tasoa bruttokansantulosta.

Määrärahojen vähentämistäkin kannattavat pitävät 0,7 prosentin tasoa alarajana, kertoi tilaisuudessa vieraillut Aarhusin yliopiston professori Georg Sørensen.

Tilaisuudessa ihmeteltiinkin politiikan ja julkisen mielipiteen välistä eroa.

"Paperilla myös poliittinen konsensus 0,7-tasoon löytyy, mutta käytännössä tavoitetta kohti ei mennä", julkaisutilaisuudessa puheenvuoron käyttänyt Kepan Pauliina Saares ihmetteli.