EU-maiden lainsäädäntö ei suojele riittävästi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä, moittii ihmisoikeusjärjestö Amnesty International. Järjestön tuoreen raportin mukaan moni EU maa ei pidä viharikoksina rikoksia, joiden motiivina on seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti.

Viharikoksilla tarkoitetaan rikoksia, joissa on syrjintään liittyvä motiivi, esimerkiksi rasismi. Niistä voi saada kovemman tuomion kuin tavallisista rikoksista.

Kansainvälisen lain mukaan syrjintää on myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä. Amnestyn raportin mukaan heitä ei kuitenkaan huomioida viharikoslainsäädännössä muun muassa Bulgariassa, Tšekissä, Saksassa, Italiassa ja Latviassa.

Kroatiassa ja Kreikassa lainsäädäntöä on, mutta sitä ei panna kunnolla toimeen. Esimerkiksi eräässä tapauksessa Kreikassa poliisi ei edes tiennyt, mikä on homofobinen rikos, kun pahoinpidelty uhri ilmoitti joutuneensa homofobisen rikoksen kohteeksi, raportissa kerrotaan.

Raportissa siteeratun EU:n perusoikeusviraston viime keväänä julkaistun kyselytutkimuksen mukaan noin neljännes sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajista on joutunut hyökkäyksen tai uhkailun kohteeksi viimeisten viiden vuoden aikana. Vain harva uskaltaa kertoa kokemuksistaan poliisille.

Ruotsi pärjää Suomea paremmin

Suomen lainsäädäntö ottaa viharikokset huomioon, ja niistä voi saada tavallista kovemman tuomion. Laki kattaa myös seksuaalisen suuntautumisen perusteella tehdyt rikokset.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia edistävän Setan pääsihteerin Aija Salon mukaan laki ei kuitenkaan ole täydellinen, sillä siinä ei oteta huomioon sukupuoli-identiteetin, kuten esimerkiksi transsukupuolisuuden, vuoksi tehtyjä rikoksia.

"Poliisi periaatteessa kyllä kirjaa rikosten motiivit, mutta tuomioissa se ei usein näy. Koventamisperusteen käyttö on varsin vähäistä", Salo huomauttaa.

EU:n kyselytutkimuksen mukaan Suomessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä noin kolmannes on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa. Monet eivät kuitenkaan kerro kokemuksistaan poliisille muun muassa siksi, ettei rikkomus ole ollut riittävän suuri tai siksi, ettei ole uskonut poliisin tekevän mitään.

Myös Setan mukaan viharikokset jäävät Suomessa usein pimentoon.

"Siitä kertoo sekin, että Ruotsissa viharikosluvut ovat Suomea korkeammat. Se johtuu todennäköisesti siitä, että Ruotsissa rikoksia ilmoitetaan enemmän. Siellä poliisilla on erikoistuneet viharikosyksiköt ja asia on tehty paljon näkyvämmäksi", Salo sanoo.

Salon mielestä Suomessa poliisin pitäisikin tiedottaa viharikosten vastaisesta toiminnastaan enemmän, jotta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajat kertoisivat herkemmin rikoksista.

Poliisiammattikorkeakoulun viimevuotisen raportin mukaan Suomen raportoiduista viharikoksista alle viisi prosenttia oli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvia vuonna 2011. Ilmoituksia tehtiin 45, ja hiukan yli puolet niistä oli pahoinpitelyrikoksia.