Maailman viljasato voisi kasvaa yli kahdella miljardilla tonnilla vuodessa, mikäli sovellettaisiin kestävämpiä maankäyttötapoja. Viljasadon lisäyksen rahallinen arvo olisi noin biljoona euroa, osoittaa maankäyttöä tutkiva Economics of Land Degradation -aloite (ELD) väliraportissaan.

Lisäksi maaperän rapautumisen estäminen voi raportin mukaan myös vähentää köyhyyttä erityisesti maaseudulla.

Raportin mukaan maailmanlaajuisesti jopa viidesosa kuivien alueiden maasta sekä neljäsosa käyttökelpoisesta maasta on rapautunut, ja vaikutukset koskettavat miljardeja, erityisesti 1,2:ta miljardia maaseudun köyhää. Kaksi miljardia ihmistä elää kuivan maan alueilla, joissa vuosittainen viljelyskelpoisen maan menetys on noin 8–10 miljoonaa hehtaaria – suunnilleen saman verran kuin Itävallan pinta-ala.

Maan rapautuminen johtuu ELD:n mukaan useimmiten muun muassa maankäytön virheistä, kuivuuden aiheuttamista nälänhädistä sekä riittämättömistä energia- ja vesivaroista.

Vuoteen 2050 mennessä ruoan tuotantoa pitäisi lisätä 70–100 prosenttia, ELD varoittaa. Mikäli maatalouden tuottavuus säilyy nykyisellään vuoteen 2030 saakka, uutta viljelymaata tarvittaisiin vuosittain noin Norjan pinta-alan verran, jotta kasvava ruoan tarve voitaisiin tyydyttää.

ELD on kehittänyt menetelmän, jolla voidaan määrittää maan kokonaistaloudellinen arvo. Sen tavoitteena on sekä estää maan rapautuminen että kääntää rapautumiskehityksen suuntaa.

Väliraportti julkistettiin Windhoekissa Namibiassa syyskuun loppupuolella järjestetyssä YK:n aavikoitumisen vastaisia toimia käsitelleessä konferenssissa.