Tämä artikkeli on aiemmin julkaistu Pax-lehden numerossa 3/2013.

Afganistanissa on tarkoitus järjestää presidentinvaalit huhtikuussa 2014. Monilla ehdokkailla on taustallaan sotarikoksia menneiltä vuosikymmeniltä.

Afganistanin nykyinen presidentti Hamid Karzai joutuu luopumaan presidenttiydestä kahden kauden jälkeen, ja Afganistanin presidentinvaaleihin on ilmoittanut lähes 30 ehdokasta. Monien ehdokkaiden tausta on 90-luvulla sisällissotaa käyneissä tanzimeissa, aseistetuissa poliittisissa ryhmittymissä. Monia ehdokkaita on myös syytetty sisällissodan aikaisista räikeistä sotarikoksista.

"Sotarikollisten rankaisemattomuudesta seuranneet demokraattisen prosessin epäonnistumiset ja korruptio ovat ruokkineet Talebanin kapinaliikettä ja pahentaneet maan aseellista konfliktia."

Afganistanin vaalilaki kieltää sotarikoksista tuomittuja asettumasta ehdokkaaksi, mutta pykälä on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Ihmisoikeusjärjestöjen keräämästä laajasta todistusaineistosta huolimatta sotarikoksiin syyllistyneitä ei ole saatu oikeuden eteen. Rankaisemattomuus kertoo paljon aseellisten ryhmittymien laajasta vallasta Afganistanin poliittisessa järjestelmässä. Virallisesta aseistariisunnasta huolimatta tanzimit ja muut aseelliset ryhmittymät käyttävät yhä valtaa varsinkin maaseudulla ja ne kontrolloivat erilaisia puolivirallisia asejoukkoja sekä usein myös paikallisia poliisivoimia. Monia aseellisia ryhmiä on suojannut myös yhteistyösuhde Yhdysvaltain armeijan ja muiden länsimaisten armeijoiden kanssa. Ne ovat pitäneet paikallisia asejoukkoja keskeisinä liittolaisina taistelussa Taleban-liikettä vastaan.

Aseellisia ryhmittymiä suojannut rankaisemattomuus on edistänyt laajamittaista huumetuotantoa ja -kauppaa, korruptiota ja mafiatyyppisten käytäntöjä liike-elämässä. Suurelta osin se on vaikuttanut myös siihen että Afganistanissa kaikkia Talebanin kaatumisen jälkeen järjestettyjä vaaleja on vaivannut laajamittainen vaalivilppi, eikä tulevista presidentinvaaleista ole odotettavissa ratkaisevasti parempia. Aseellisten ryhmittymien toimilla ja hämäräperäisellä rahalla voi olla jälleen keskeinen merkitys tuloksen kannalta.

Sekä kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt että monet afganistanilaiset tahot ovat kritisoineet sotarikoksista syytettyjen rankaisemattomuutta ja vahvaa asemaa Afganistanin politiikassa. Viime toukokuussa alussa Kabulissa järjestetty mielenosoitus, jossa vaadittiin sotarikollisten syyttämistä, hajotettiin kuitenkin poliisin toimesta kovin ottein, ja pidätetyt osanottajat joutuivat kidutuksen kohteeksi.

Sotarikollisten rankaisemattomuudesta seuranneet demokraattisen prosessin epäonnistumiset ja korruptio ovat ruokkineet Talebanin johtamaa fundamentalistista kapinaliikettä ja pahentaneet maan aseellista konfliktia. Afganistan onkin esimerkki siitä, kuinka sotarikosten selvittäminen ja tuomitseminen on keskeinen rauhan rakentamisen edellytys.