Venäjän ihmisoikeusaktivistit odottavat tilanteen pahenevan
Seuraava protestien tukahduttamisaalto on tulossa Sotšin olympialaisten jälkeen, arvioivat Suomessa vierailleet aktivistit.
"Seuraava repression aalto Venäjällä on odotettavissa keväällä, Sotšin olympialaisten jälkeen", arvioi Suomessa vieraillut venäläisen ihmisoikeusjärjestön Agoran puheenjohtaja Pavel Tšikov.
Tšikovin mukaan kevään jälkeen maan kansalaisyhteiskunnan ahdinko on helpottanut hieman. Hän uskoo tämän johtuvan osin siitä, että maan johto varoo julkisuuskuvaansa ennen olympialaisia. Tšikov puhui lauantaina Amnesty Internationalin Suomen osaston Venäjän kansalaisyhteiskunnan tilaa käsittelevässä seminaarissa.
Kisojen jälkeen maailman huomio kuitenkin kääntynee pois Venäjältä, ja samaan aikaan odotetaan montaa kansalaisyhteiskunnan kannalta tärkeää päätöstä.
Esimerkiksi punkbändi Pussy Riotin jäsenten pitäisi vapautua maaliskuussa. Keväällä odotetaan myös viimeisiä tuomiota opposition järjestämistä Bolotnajan aukion protesteista, joissa pidätettin kymmeniä ihmisiä.
Vaikka tilanteen pelätään pahenevan, kukaan ei osaa täysin arvata, mitä on tulossa. "Venäjän poliittinen tilanne on täysin ennustamaton", Tšikov huomauttaa.
Olympialaisten ohella pitää näyttää toinenkin kuva
Amnestyn Moskovan toimiston johtaja Sergei Nikitin uskoo kuitenkin, että olympialaisia voidaan myös käyttää keinona avata ihmisten silmät ja saada julkisuutta ihmisoikeusrikkomuksille.
"Hienot vuorimaisemat ovat yksi, kaunis kuva, jonka propaganda yrittää antaa Sotšin olympialaisista. On kuitenkin toinen kuva, joka yritetään piilottaa: kuva maan kansalaisyhteiskunnan tilasta."
Yhä kaksijakoisemman tilanteesta tekee se, että olympiakaupunki on lähellä Pohjois-Kaukasian levottomimpia alueita, joiden ihmisoikeustilanne on karmiva ja paljolti unohduksissa.
Putinin palattua presidentiksi Venäjällä on laadittu niin kutsuttu homopropagandalaki ja laki, joka vaatii kaikkia ulkomaista rahoitusta saavia järjestöjä rekisteröitymään "ulkomaisiksi agenteiksi". Likäksi on tiukennettu kymmeniä lakeja, jotka vaikeuttavat kansalaisyhteiskunnan toimintaa.
"Viime vuoden muutosten myötä valtionpetoksen määritelmä on nyt niin laaja, että esimerkiksi tämä Suomen-vierailumme saatettaisiin määritellä siihen kuuluvaksi, koska jaamme tietoa ulkomaisille organisaatioille", toteaa Nikitin.
Valtion tuki voi olla hiirenloukku
Ulkomaista rahoitusta saavien järjestöjen – "ulkomaisten agenttien" – listalle ei ilmoittautunut yksikään järjestö. Laki on kuitenkin luonut laajan pelon ilmapiirin.
Kahta järjestöä rankaistiin lain nojalla kesällä tehtyjen laajojen tarkastusten jälkeen, ja vaalitarkkailujärjestö Golosin toiminta on jäädytetty.
Monet ovat myös joutuneet rangaistusten pelossa kieltäytymään ulkomaisesta rahoituksesta. Mahdollisuus korvata tätä rahoitusaukkoa federaation budjetista tulevin varoin ei kuitenkaan innosta.
"Budjettituki saattaa olla hiirenloukku. Olisin hyvin varovainen näiden rahojen suhteen, sillä sitä saavilla on ollut hyvin spesifejä ongelmia", kertoo Agoran puheenjohtaja Pavel Tšikov.
Agora tarjoaa lakiapua ihmisoikeusrikkomusten uhreille, ja se on joutunut puolustamaan myös järjestöjä, joita on syytetty liittovaltion budjettivarojen väärinkäytöstä heidän mukaansa perusteettomasti. Erään resurssikeskuksen johtaja istuu parhaillaan vankilassa juuri tästä tuomittuna.
"Se on hyvä keino tehdä hallituksesta uhri. Tämä voi olla uusi ongelma järjestöille ensi vuonna, kun projektikausi loppuu ja tarkastukset alkavat", Tšikov toteaa.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia