Artikkeli on julkaistu alun perin Dooris-lehden numerossa 3/2013. Tilaa lehti täältä.

Äidit ovat keskiössä terveyden edistämisessä ja köyhyyden vastaisessa taistelussa. Ruokaturva, perusterveys, arvot ja tietotaidot kulkeutuvat tutkimusten mukaan tehokkaimmin juuri äideiltä lapsille. Äitiyden ristitulessa periytyy sekä ihmisoikeusloukkauksia että rohkeutta loukkausten vastustamiseen ja köyhyyden kierteen katkaisemiseen.

Maailman äideillä on avainrooli lasten perustarpeiden tyydyttämisessä ja terveen elämän eväissä. Kehitysmaissa naisten perinteinen asema perheen kodin sisällä tuo heidät ruokaturvakysymyksen ytimeen. He ovat avainasemassa ruoan syömäkelpoisuuden, jakamisen ja ravintopitoisuuden varmistamisessa. Äitien käsistä ruoka päätyy myös lasten suihin.

"Naiset ovat ruokatuotannon kantava voima – kehitysmaissa yli 40 prosenttia maatalouden työvoimasta on naisia."

Äitien alhaiset tulot ja koulutustaso johtavat suoraan määrällisesti vähempään ja ravinnollisesti köyhempään ruokaan sekä perheiden sisällä että laajemmin yhteiskunnassa. YK:n järjestö UN Women toteaakin, että "naisten pienemmät mahdollisuudet taloudellisten resurssien käyttämiseen vaikuttavat kielteisesti naisten, heidän perheidensä sekä yhteisöjen hyvinvointiin, mutta myös laajemmin talouskasvuun ja kehitykseen."

Äitiyskuolleisuus ei ole laskenut toivotusti

Naiset ovat ruokatuotannon kantava voima – kehitysmaissa yli 40 prosenttia maatalouden työvoimasta on naisia. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan maailman aliravittujen ihmisten määrä laskisi 100–150 miljoonalla, jos naisilla olisi yhtäläiset välineet maataloudellisen osaamisensa kehittämiseen kuin miehillä.

Naisella, jolla on omia tuloja sekä tarvittavasti ravintoa, on myös mahdollisuus pysyä terveenä. Sairas äiti ei pysty huolehtimaan itsestään eikä perheestään. Äitiysterveys on puolestaan perusedellytys lapsen terveen elämän alulle.

YK laati vuonna 2000 vuosituhattavoitteet eli kahdeksan maailmanlaajuista päämäärää, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Viides tavoite on parantaa odottavien äitien terveydentilaa. Äitiyskuolleisuuden tulisi laskea vuoteen 2015 mennessä 75 prosentilla. Tavoitteen toteutumisesta ei kuitenkaan ole merkkejä.

Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan maailmassa menehtyy edelleen päivittäin keskimäärin 800 naista raskaudesta tai synnytyksestä johtuviin komplikaatioihin. 99 prosenttia kaikista maailman naisten raskaus-, synnytys- ja äitiysajan kuolemista tapahtuu kehitysmaissa. Sukupolvelta toiselle periytyvät haitalliset perinteet, kuten tyttöjen sukuelinten silpominen, kasvattavat riskejä.

Tieto vahvistaa terveyttä

Solidaarisuus on tehnyt tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista työtä Somalimaassa vuodesta 2007 lähtien. Unicefin tutkimuksen mukaan (2012) 99 prosenttia 15–49-vuotiaista somalimaalaisista naisista on käynyt läpi sukuelinten silpomisen. Somalimaassa naiset, joita ei ole ympärileikattu, ovat yhteiskunnallisesti syrjityssä asemassa. Silpominen on yleensä edellytys avioitumiselle, joka on miehistä taloudellisesti riippuvaisten naisten ainoa tapa selviytyä.

WHO:n mukaan naisilla, joiden sukuelimet on silvottu, on huomattavasti suurempi riski kärsiä raskaudesta tai synnytyksestä aiheutuvista vakavista terveysongelmista. Somaliassa oli vuonna 2012 maailman toiseksi korkeimmat äitiyskuolleisuusluvut.

Tieto on avain hyvinvoivaan äitiyteen. Hyvinvoiva äitiys on puolestaan perusedellytys hyvinvoiville lapsille. Äitien laskutaito on välttämätöntä omien tulojen hallinnassa, lukutaito ruokaturvan ja terveyden hoitamisessa. Sukupolvelta toiselle periytyvät köyhyys, nälkä, sairaudet sekä haitalliset perinteet on mahdollista kitkeä äitien ääntä kuulemalla sekä heitä kouluttamalla. Äitiyteen kannattaa panostaa, sillä sen laiminlyöminen tulee kalliiksi – sekä maailmantalouden että ihmisoikeuksien näkökulmasta tarkasteltuna.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden tasa-arvokoordinaattori.