YK-asiantuntija: Myanmarin löydettävä oma demokraattinen mallinsa

Burmassa viime vuosina toteutetut demokraattiset uudistukset eivät vielä riitä, mutta ne antavat toivoa siitä, että kehitys on menossa eteenpäin, toteaa Suomessa vieraillut YK:n kehitysohjelman UNDP:n Myanmarin toimiston johtaja Toily Kurbanov.

"Myanmar on toivon mukaan matkalla kohti myanmarilaista demokratiaa, joka ei välttämättä tule olemaan yhtä liberaali kuin muualla maailmassa. Heidän täytyy löytää oma demokraattinen mallinsa", Kurbanov sanoo maailma.netin haastattelussa.

Kurbanovin mukaan sananvapauden lisääminen, askeleiden ottaminen kohti valtiovallan jakoa ja poliittisten vankien vapauttaminen ovat saaneet aikaan sen, että burmalaisessa yhteiskunnassa on tällä hetkellä paljon enemmän eloa verrattuna vielä kahden vuoden takaiseen tilanteeseen.

Nyt kun sekä maan hallitus että kansainvälinen yhteisö ovat sitoutuneet poliittisiin uudistuksiin, kehitystyö pitää suunnata niiden viemiseen eteenpäin siten, että ne hyödyttävät suoraan ihmisiä, Kurbanov toteaa. Ratkaisevan tärkeinä uudistuksina hän pitää ihmisten saamista tietoisiksi oikeuksistaan ja oikeusvaltion ulottamista koko maahan.

"Myanmar on suuri ja kirjava maa. On alueita, on joissa oikeusvaltion ja demokratian toteutumisesta on joitain toiveita, mutta on myös levottomuuksien vaivaama Rakhinen alue, jossa hallituksen vähimmäistehtävänä on toistaiseksi pitää yllä lakia ja järjestystä", hän sanoo.

Kurbanov uskoo, että buddhalaisenemmistön ja muslimivähemmistön yhteenotoista kärsivän Rakhinen kehitys on merkittävä koko maan kehityksen kannalta. Levottomuuksien takia jopa 180 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa, minkä lisäksi useat alueella elävät yhteisöt kärsivät lain turvan puutteesta.

Poliittisten uudistusten ohella Myanmarin hallitus on toteuttanut merkittäviä taloudellisia uudistuksia, ja maan talous on ollut kohtuullisessa kasvussa viime vuosikymmenen ajan. Kurbanovin mukaan nyt olisi tärkeää vaikuttaa siihen, että talouskasvu hyödyttäisi pienen vähemmistön sijasta koko väestöä – myös niitä syrjäseutujen perheitä, jotka nyt joutuvat elämään suurista rakennusprojekteista johtuvien maankaappausten pelossa.

Kehitystä burmalaisten ehdolla

Kurbanovin mukaan kansainvälisen yhteisön täytyy pitää mielessä maan keskeiset kehityshaasteet, kuten alueelliset erot ja se, että maassa on ongelmia, joita ei ole yritetty ratkaista 50 vuoteen, ja asettaa odotuksensa sen mukaan. Hän arvioi, että kehitys demokratiaksi kestää vielä vuosia, ellei vuosikymmeniä, ja se tapahtuu burmalaisten itsensä ehdoilla.

"Emme me saa aikaan muutosta Myanmarissa, vaan sen tekevät maan päättäjät ja instituutiot. Sen sijaan, että painostaisimme uudistuksiin, meidän tehtävämme kansainvälisenä yhteisönä on tunnistaa muutoksen tekijät sekä hallituksen että kansalaisyhteiskunnan sisä- ja ulkopuolella ja tarjota heille tukea, kuten tietoa, asiantuntemusta ja ratkaisuehdotuksia", Kurbanov toteaa.

Toily Kurbanov tapasi viime viikolla suomalaisen kansalaisyhteiskunnan edustajia UNDP:n Pohjoismaiden toimiston ja Suomen YK-liiton järjestämässä tapahtumassa Helsingissä.